Pitkistä lenkeistä ja sunnuntain ½ maratonista!

Maratonille valmistauduttaessa kannattaa juosta pitkiä lenkkejä matalalla sykkeellä. Pitkillä lenkeillä on monia vaikutuksia juoksijan elimistöön. Ne parantavat tehokkaasti hapenottokykyä, lisäävät sydämen iskutilavuutta sekä synnyttävät lihaksiin uusia hiusverisuonia. Lisäksi pitkät harjoitukset opettavat elimistöä käyttämään kehoon varastoituneita rasvoja energianlähteenään ja säästämään samalla tehokkaampaa polttoainetta glykogeenia. 

Lisäksi saat niiden avulla kehitettyä jalkojesi iskukestävyyttä. Maratonilla tulee hirveä määrä askeleita ja sitäkautta iskuja jalkoihin. Jos et ole juossut tarpeeksi eikä jalkasi ja kroppasi ole tottunut ottamaan näitä iskuja vastaan alkavat ongelmat ennemmin tai myöhemmin. Lihakset, jänteet ja nivelet on totutettava pitkän matkan juoksuun ja siitä syntyviin haasteisiin.

 

Keväisin Suomessa voi harrastaa melkein mitä vain. Tässä vielä talven viimeiset lätkäpelit käynnissä!

Varsinkin maratonille tähtäävän on hyvä tietää etukäteen, mitä elimistössä, lihaksissa ja päässä tapahtuu parin, kolmen tunnin juoksemisen jälkeen. Pitkien urheilusuoritusten aikana ehtii miettiä kaikenlaista ja ajatukset saattavat vaihtua epätoivosta lähes kuolemattomuuteen verrattavissa olevaan flow-tilaan jopa muutamien minuuttien aikana. On suuri etu, jos olet jo ennen maratonia kokenut nämä asiat muutamaan kertaan. Se kaikki on arvokasta pääomaa sinulle, kun nämä tunteet ja ajatukset hiipivät mieleesi maratonin aikana.

Monesti kuulen puhuttava runner`s high:sta. Ihmiset ajattelevat jostain syystä, että pitkän matkan juoksijat pääsevät johonkin omituiseen flow-tilaan, missä  linnut laulavat kauniimmin, auringon säteet antavat ihmeellistä voimaa ja kaikki kipu häviää! Voin sanoa, että aika paljon erilaisia pitkiä urheilusuorituksia elämässäni tehneenä en ole kertaakaan kokenut mitään edellämainittua. Luulenkin, että se, että olet kokenut ne tunteet, ajatukset ja fyysiset kivut ennenkin auttavat sinua jatkamaan eteenpäin. Tiedät, että niistä huolimatta jaksat jatkaa koska nyt on vain vaikeampi hetki ja kohta taas helpottaa. Toki pitkiin suorituksiin mahtuu myös niitä hyviä hetkiä jolloin ne talitintit laulavat keskiverto sunnuntaiaamua kauniimmin, mutta en usko mihinkään "tilaan" jolloin irtaannutaan omasta fyysisestä olemuksesta ja voidaan juosta vaikka maailman ympäri pysähtymättä.

 

Komeita rakennuksiakin tuli matkalla vastaan!

Sunnnuntaina oli pitkän lenkin vuoro. Olen aiemminkin jo kertonut, että valmistautuessani maratoneille en niitä hirveästi juokse. Toiset tekevät niitä paljon enemmänkin. Tämä oli nyt kolmas pidempi lenkki. Mikä sitten on kenellekin pitkä lenkki on asia erikseen. Minä tarkoitan tässä yli 20km:n juoksuja. Kroppani kestää hyvin näitä parikymppisiä, mutta kun matka nostetaan lähelle 30 km niin palautumisessani alkaa mennä vähän liian pitkä aika ja se alkaa jo sotkemaan töitä sekä muita treenejä.

Sunnuntain lenkki alkoi erittäin rauhallisissa tunnelmissa ja mietin vielä lenkin aikanakin, että kuinka pitkään juoksen. Lähdin siis ihan hälläväliä asenteella liikkeelle ilman mitään tarkkaa etukäteissuunnitelmaa. Aurinko paistoi ja oli taas ilo huomata kuinka paljon ihmisiä oli nauttimassa kauniista kevätsäästä! Etenin 7km:n asti ihan fiilispohjalla. En katsonut kertaakaan sykemittaria vaan juoksin nimenomaan sillä kuuluisalla tunteella. Tässä vaiheessa ajattelin, että lenkistä saisi tulla vähintään 15km:n mittainen. Juoksin Haagasta Huopalahden läpi Munkkiniemeen ja sieltä vielä jonnekin Talin lähistölle missä tein lenkin ja palasin osittain omia jälkiäni takaisin päin. Tämän jällkeen Munkkiniemen läpi uudestaan ja asicsin kärjet kohti seurasaarta. Tässä vaiheessa lenkkiä oli takana n. 10km ja mietin pysähdynkö jonnekin ostamaan vettä ja nauttimaan yhdestä energiageelistä, minkä olin ottanut evääksi. Juoksu tuntui kuitenkin niin mukavalta, että päätin jatkaa matkaani ja lopulta tankkaukset jäivät kokonaan tekemättä.  

 

Hyvä sää houkutteli ihmiset taas meren jäälle!

Reitille osui mukavasti ylämäkiäkin, mitkä laittoivat pohkeet koetukselle. 10-12km:n kohdalla aloin huomata pientä kireyttä takareisissä, mikä varmasti osaltaan johtui lauantain kahdesta salibandypelistä. Muita ongelmia ei ollut. Matka jatkui rantoja pitkin kohti Töölöä. Juoksin rantaa pitkin hietsua kohti ja hetken jo mietin jos kiertäisin hietsun kautta ja sitten Mechelininkatua kotiinpäin. Tästä ideasta luovuin kuitenkin melko nopeasti. Se Mechelininkatu on niin tylsä pätkä juosta, että päätin heittäytyä jo aikaisemmin Töölön läpi kotia kohti. Tästä varmasti huomaatte etten tosiaankaan suunnittele omia harjoituksiani hirveän tarkasti :). Kun olin taittanut matkaani 15km niin tuli kiva fiilis. Se on mulla jotenkin sellainen luku, että sitä pidemmät lenkit tuntuvat jo pitkiltä. Mitään ongelmia ei vieläkään tuntunut muualla kuin ajoittain korvien välissä. Näitä tunteita on tosiaan hyvä käydä jo harjoitellessa läpi etteivät ne yllätä sitten itse maratonilla :).

 

 Niin tosissaan ei saa lenkillä joka kerta olla ettei voisi kuvaillakin välillä!

Ajattelin, että juostaan nyt samalla sitten se ½ maraton, kun niin lähelle tässä mennään kuitenkin. Viimeiset kilometrit alkoivat jo painaa jaloissa ja viikon aikana tehdyt harjoitukset (3 juoksulenkkiä +1 salibandyharjoitukset + 2 salibandy peliä + kuntosali treenit) olivat vieneet parhaaan terän jaloista. Lyhensin vähän askelta ja lisäsin askelnopeutta niin se helpotti menoa kummasti ja sain askeleen pysymään vähän paremmin "midfootilla" ja sitäkautta juoksun jotenkin juoksun näköisenä säheltämisenä :). Viimeiset 4km puskin tarkoituksella vähän vauhdikkaammin kuin lenkin alkuosan. Kokeilin pikkasen mitä mieli, jalat ja syke sanoo siitä,, että vauhti nostetaan väsyneenä sinne lähelle kilpailuvauhtia. Mitään ongelmia siitä ei syntynyt ja kokeilu antoi positiivisia signaaleja Tukholmaa ajatellen. Kun kotiovi läheni hyvä fiilis valtasi mieleni ja kaikki tuntui mahtavalta. Näinhän sen pitääkin mennä. Urheilu tuo hyvän mielen ja siksi harjoituksiin jaksaakin lähteä yhä uudestaan. Välillä voi tuntua pahalta mutta sitä paremmlta se tuntuu sitten, kun harjoitus on onnellisesti ohi!

Tässä vielä faktaa lenkiltä.

 

Matka: 21.25km

Aika: 2h 04 min

keskivauhti/km: 5m.49s

Paras km: 5m 26s

Keskisyke:124 (65% maksimista)

Max syke:145

Kalorit: 1240

 

Mun viikkoni jatkuu 4Runnersin töiden merkeissä, jonka jälkeen edessä on kuntosalitreeni. Illalla mennään vielä isäni kanssa katsomaan jääkiekkoa ja Hifk-Tappara peliä! Katsotaan miten Hifk:n käy! Alkaako kesäloma vai  jatkuuko pelit. Ottelu on sikäli mielenkiintoinen, että isäni kannattaa Hifk:ta ja minä Tapparaa.

 

 

Hyvää viikonalkua kaikille! Sieltä se kevät ja lämpimät ilmat tekevät tuloaan! Nauttikaa aringosta ja loistavista lenkkeily ilmoista!

 

Huomenna tuleekin mielenkiintoisia uutisia!

 

Niitä odotellen...

 

 -Leevi