keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Tankkausta, fiilistelyä ja seireenien kutsuja!

No nyt eletään niitä paksun pojan unelmapäiviä, kun saa syödä melkeinpä niin paljon kuin ilikee :)!Kaynnissähän on tietysti rakas hiilihydraattitankkaus. Ennen pitkiä urheilusuorituksia on hyvä suorittaa hiilaritankkaus, että saadaan ne hiilihydraattivarastot varmasti täyteen ennen kisapäivää.

Olen tästä jo täällä aikasemminkin papattanut, mutta kertaus on opintojen äiti sanoi opettajani Lahden Liisa aikanaan. Eli ihmisen kehohan käyttää pääasiallisesti rasvoja sekä hiilihydraattia polttoaineenaan. Varsinkin kovatehoisessa liikunnassa se käyttää hiilareita. Siksi niitä koitetaan tankkailla mahdollisimman hyvin etukäteen, kun ei siellä kisan aikana viitsi kovin montaa patonkia enää syödä..:). Kehommehan pystyy säilömään hiilareita toisin kuin esimerkiksi sitä proteiinia. En viitsi tässä nyt teitä kyllästyttää tarkemmalla selonteolla miten se tapahtuu ja miten kehomme käsittelee hiilareita, mutta jokainen jota se tarkemmin kiinnostaa ottaa siitä varmasti muutenkin selvää. Tuossa alla on nyt vähän alan terminologiaa. Tämän takiahan sitä protskua pitäisi saada tasaisesti päivän aikana. Sitä kun ei voi varastoon syödä vaan ylimääräinen eli yli 25g-30g:n ylittävä osa menee sitten sinne kylkiin ja sitähän me emme halua :).
 
Näillä mennään!
Hiilihydraattitankkaus siis suurentaa glykogeenivarastoja. Tankkauksen ansiosta lihakset käyttävät tehokkaammin glykogeenia hyväkseen, mikä auttaa ylläpitämään kovaa tehoa myös sitten suorituksen loppupuolella. Suuremman polttoainevaraston ansiosta uupumusta voikin siirtää myöhemmäksi. Kun energiaa riittää pidempään niin siihen kuuluisaan 30km:n muuriin törmäämisen riski maratonilla pienenee.


Tätä 30km:n muuria ei toivo kenellekään, mutta kaikille se taitaa tulla vastaan..:)

Uusimpien tietojen mukaan parhaan tankkausvaikutuksen aikaansaamiseksi hiilihydraatteja tulisi nauttia vuorokaudessa n.8–10 g jokaista painokiloa kohti. Minulla se siis tarkoittaa n. 640g-800g/vrk.  Näitä lukuja pidetään ns. kynnysmäärinä, sillä niukempi saanti ei välttämättä riitä stimuloimaan glykogeenin varastoitumista tehokkaasti. Mitä enemmän sitä parempi, mutta kuitenkin kohtuudella ja järki pitäisi säilyä edes jollain tavalla mukana.
 
Puuroa, raejuustoa ja kurpitsansiemeniä! Paremman makuista kuin näköistä!
Tankkausvaiheen tulisi kestää  1–4 päivää riippuen hiilihydraattien saantimäärästä ja muista tekijöistä.Uusien arvioiden mukaan tankkauksen vaikutus voisi kuitenkin säilyä hyvänä jopa 5 vrk. Tämä tieto lisää käytäntöjen joustavuutta. Hiilihydraatteja voi nauttia myös hieman pidemmän jakson aikana viimeistelyviikolla. Minä aloitin tankkauksen kevyesti tiistaina samalla, kun lopetin harjoittelun eli elän tavallaan omaa painajaistani :). Pitää syödä paljon, mutta ei saa puolestaan liikkua enää yhtään. Arvatkaa onks Monnalla kestämistä näiden mun vitsien ja ihan skidin yli-energisyyden kanssa :). Toisaalta on kiva syödä ja maata ja toisaalta taas meinaa tulla hulluksi. Onneks lähdetään jo perjantai aamuna Tukholmaan niin pääsen vähän purkamaan energiaani. Odotan jo sitä hetkeä, kun istun Norwegianin koneessa, laitan kuulokkeet korville ja sieltä alkaa kuulua "Niin hyvää puuta, niin hyvää puuta se on...."Mä kuuntelen aina kuningasta (Loiria) lentokoneessa. Se rauhottaa mua kuin kehto pientä vauvaa ja matka menee kuin itsestään. Samalla luen vielä jotain urheiluaiheista kirjaa/lehteä, niin ai että..:)
 
Kuningas
 
Itse hoidan tankkauksen ihan perinteisellä murkinalla ja käytän mahdollisimman paljon samoja raaka-aineita kuin normaalistikin. Mitään kovin suuria muutoksiahan ei kannata tehdä, vaan edetä aika tuttujen ruoka-aineiden kanssa. Syön  nyt normaalia enemmän pastaa, riisiä ja perunaa. Aamuisin keitän puuroa. Pävisinkin kiinnitän huomiota siihen, että saan tosiaan joka aterialla ja välipalalla niitä hiilareita riittävästi. Nyt saa rahkat jäädä hetkeksi rauhaan. Niillä en viitsi nyt mahaani täyttää. Proteiinia saan nyt lihasta, raejuustosta, tonnikalasta ja lisäksi käytän vähän noita lisäravinteita. Olen ottanut heraa, maltoa ja Tukholmassa tarjoiltavaa Maximin urheilujuomaa pöntöistä. Ne täydentävät tämän tankkauksen aikaisen ruokavalioni.
Jos sitä luvan kanssa maistaisi sitten oluenkin!

7 Viikon herkuton on päättymässä!


 





Lopetan tankkauksen perjantaina ja silloin palaan jo normaaliin ruokavaliooni ettei sitten lauantai aamuna startissa ole ihan pöhöttynyt ja turvonnut olo. Kisan aikana nautin varmaan pari lasillista Maximin urheilujuomaa ja vettä sekä Gutzyn energiageelejä. Mä oon käyttänyt kaikissa juoksuissani niitä ja ne ovat toimineet mulla oikein mukavasti, joten mitä sitä toimivaa vaihtamaan. Kisan jälkeen mua odottaa maalissa sitten apinainbanaani, palkkari ja joku suklaapatukka mistä saa mahdollisimman nopeasti taas energiaa elimistöön ja verensokeria ylöspäin.

Hotellihuoneessa odottaakin sitten irtokarkit ja suklaata. Jos oikein innostun niin saatanpa riipasta pari oluttakin! Eihän sitä koskaan tiedä mihin tällainen aikuinen oste yltyy, kun se käy oikein brutaaliksi. Mullahan on siis edelleen se alkoholiton,ja herkuton 7 viikon projektini käynnissä. Se loppuu sitten lauantaina maratonin jälkeen. Sitten annan itselleni luvan syödä karkkia ja ottaa pari keimoa! Yksi juoksukoululaiseni kysyi multa tästä herkuttomasta ja epäili vähän, että olenko pysynyt siinä, kun en ole siitä mitään puhunut enkä täälläkään kovin paljoa sitä mainostanut, mutta tavoite on edelleen voimissaan. Tämä on vaan jostain syystä ollut minulle tälläkertaa todella helppoa. En tiedä miksi. Minun ei ole missään vaiheessa ruvennut tekemään sen enempää mieli herkkuja kuin alkoholia tai juhlimistakaan. Kait mä oon sen jotenkin niin tiukasti päättänyt, että aivotkin on sitoutunut vahingossa tähän projektiin ihan täysillä :). Monestihan se ihmismieli alkaa tekemään sellaista houkuttelua, että no jos nyt vaan ton yhden pätkiksen ottais, kun on kerran perjantaikin ja telkkarista tulee illalla Vares. Tai sitten, että mitä mä tässä itteeni kidutan, kun oon jo ollu 1,5 viikkoa herkuttomalla ja oon muutenkin liikkunut tosi paljon niin voinhan mä nyt käydä makuunista hakee irttareita..:) Nämä ajatukset ovat varmasti monelle tuttuja. Niin ne ovat minullekin aikaisemmista projekteista.

Parhaat kaverini lauantaina!
Jännitys on kasvanut jo aika suureksi. Tämä lepäily ja paikallaanolo ei ole kovin herkkua ja ajatukset meinaa välillä karata sinne vaarallisille teille, että mitä jos kunto ei olekaan kohdillaan ja olenko treenannut tarpeeksi. Nämä ovat niitä vaarallisia seireenien kutsuja joita maratoonarit kuulevat viimeisellä viikolla. Nyt kun innostuisi ja lähtisi vetäisemään tasavauhtisen kovan 15km:n kunto-kokeilun niin se olisi maraton tapulteltu siinä samalla :). Nyt on pakko levätä ja luottaa siihen, että kaikki on hyvin ja äijä on tikissä :). Ei muuta kuin hiilareita kroppaan ja vähän venyttelyä. Huomenna on edessä sitten pakkailua ja jos olo on todella hyvä niin joku aivan kevyt ja irroitteleva harjoitus. Katsotaan sitten aamulla minkälainen olo mulla on, että lähdenkö treenaamaan. Otin huomisenkin vapaaksi töistä ja keskityn vain lepäilyyn, järkevään pakkailuun ja lataan jo ajatuksia kohti Tukholmaa. Tukholman sääennuste näyttää muuten juuri tällähetkellä tältä! Joku voisi sanoa, että täydellinen keli juosta.
 
11.00
Melko pilvistä ja poutaa +19°
3 m/s
Melko pilvistä ja poutaa
Suht. kosteus: 65%
 
-Leevi

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Loppuviikon hulinoita ja viimeisiä treenejä!

Alle viikko aikaa maratonille. Nyt se alkaa jo kutkuttelemaan kivasti tuolla vatsanpohjassa. Tämä oli viimeinen virallinen harjoitusviikko ja nyt pitää vaan uskoa ja toivoa, että olen tehnnyt kaiken riittävän hyvin. Enää ei auta itkut markkinoilla vaan nyt ei voi muuta kuin lepäillä ja koittaa ottaa rennosti. Kun jännitys kasvaa päivä-päivältä ja mä en pääse liikkumaan, niin se alkaa näkymään häiriökäyttäytymisenä mun osalta. Vaimolta vaaditaankin nyt entistä pidempää pinnaa, kun äksyilen, oon levoton ja käyttäydyn kuin pikkulapsi (siis vielä normaalia enemmän).
 
Loppuviikon treenit menivät suunnilleen niin kuin alunperin hahmottelinkin. Torstaina kävin tekemässä koko kropan kuntosalitreenin. Otin muutaman sarjan kyykkyjäkin, että saan haettua vielä vähän voimaa ja räjähtävää liikettä lihaksille. Se tekikin hyvää. Tuntuu, että jalat aukesivat kivasti kyykkäillessä. Torstain salitreeni kesti n-90min.


4Runnersin myymälä!
Perjantaina mulla oli viikon ainoa lepopäivä. Sen vietin 4Runnersissa töiden merkeissä ja illalla puuhailtiin omia juttujamme Monnan kanssa kotosalla. Lauantaina oli joku yleinen kirppispäivä( Siivouspäivä) Suomessa ja kävin heittämässä Monnan ja kaverimme Päivin karhupuistoon myyntihommiin. Itse karkasin sieltä samantien lenkille ja salille. Olen joskus ollut tyttöjen mukana myymässäkin Valtterin kirppiksellä. Se on ollut mukavaa ja tuottoisaa hommaa, mutta mulla noita vaatteita kertyy sen verran vähän etten niitä kovin usein pääse myymään. Monnalla ja Päivillä tuota myytävää tuntuu kuitenkin jostain syystä riittävän :).

Tytöt virittelee myyntipaikkaansa iskuun!


Karhupuistossa riitti väkeä!
Karkasin sieltä siis viimeiselle vauhdikkaammalle lenkilleni. Tarkoitus oli juosta n. 10km suunnilleen maratonvauhtiani ja kuulostella vähän fiiliksiä ja tunteita. Samalla testasin vielä viimeisetkin mahdolliset ksiavermeet ja tein valmistelut muutenkin vähän samalla tavalla kuin viikon päästä. Söin hyvän aamupalan, nautin vettä, teippasin nännit ja otin vielä energiageelinkin 15 min ennen lenkille lähtöä. Kaikki nämä ovat pieniä asioita ja rutiineja, jotka tuovat sitten turvan tunnetta itse kisaan valmistautuessa. Tästä kuvasta näette vielä kisakuntoni :) ja alla yhteenveto lenkistä.

Valmiina maratonille ja 8kg kevyempänä kuin vuosi sitten!
10 km
53 min 49s
keskivauhti: 5min 21s
Keskisyke: 142
kcal: 950



Lähdin kotoa hiekkateitä pitkin kohti Paloheinää ja pyörin hetken siellä, jonka jälkeen juoksin sieltä Pirkkolan urheilukentän kuntosalille nostelemaan vielä painoja. Juoksu tuntui ihan mukavalta. Ei parasta mahdollista menoa, mutta ei huonointakaan. Olen ihan luottavainen Tukholman ja sen 4 tunnin alituksen kanssa. Nyt oli kuitenkin pitkä työ,- ja treeniviikko takana ja viikon päästä, kun on tankattu sekä levätty huolella on olokin virkeämpi. Lenkin jälkeen siis vielä salille ja 30 minuutiksi. Siellä tein vain mukavaa jumppaa ja vähän räjähtävämpää liikettä. Sitten olikin aika juosta salilta kotiin ja lähteä hakemaan tyttöjä sieltä karhupuistosta.

 Sämpylät!
Karhupuistosta ajeltiin kotiin syömään itse tehtyjä hampurilaisia. Tehtiin sämpylätkin itse monivilja-luomuruisjauhoista. Lisäksi paisteltiin luonnollisesti omat jauhelihapihvit. Väliin sitten vaan viipaleet juustoa ja paljon salaattia, kirsikkatomaattia jne niin homma toimii eikä meidän herkutonkaan kärsinyt tuosta ateriasta. Siinä kun ei mitään kovin epäterveellistä ollut mukana. Ei majoneeseja, ei rasvaisia juustoja, vaaleta leipää tms hampurilaisten perinteisiä sudenkuopppia. Ruokailun jälkeen lähdimme käymään kävelyllä kaivarin suunnilla ja törmäsimmepä samalla pariin kaveriinkin.

Lapsi on terve kun se leikkii..
Kävelyiden jälkeen mä lähdin kaverini luokse katsomaan jalkapallon Mestareiden liigan finaalia. Ennen fudispeliä otimme vielä hyvän hien pintaan ja pelasimme pihalla 45 min korista. Legendaarista 2 vs 2 peliä. Siinä sai tehdä ihan tosissaan töitä ja se kävi hyvästä iltatreenistä.

Vaimoni Monna
Mestareiden liigan pelin jälkeen ajelinkin jo kotiin nukkumaan. Tänään päivä jatkuu juoksutreeneillä asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen olisi tarkoitus kerätä ystävät kasaan ja lähteä käymään lintsillä. Illalla olisi sitten vielä rentouttava pariskuntahetki, kun menemme jo perinteeksi muodostuneelle iltauinnillemme.
 
Nyt jatkan asiakkaan juoksutreenien suunnittelua!
 
Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille ja tsemppiä kaikille Naistenkympille osallistuville reippaille tytsyille!
 
- Leevi

torstai 23. toukokuuta 2013

Viimeiset 2 viikkoa

Nyt kun Tukholman maratonille on enää 1,5 viikkoa aikaa on alettava jo tarkasti miettimään, mitä kannatta tehdä ja mitä ei. Kengät on jo hankittu ja sisäänajettu. Sama homma pätee myös juoksuvaatteisiin. Kovimmat veljet ovat miettineet etukäteen asukokonaisuuksiakin säiden mukaan. Sateen yllättäessä laitetaan pitkää paitaa, kevyttä ws-takkia, pitkät tirkoot tai vastaavaa ja hellepäivän osuessa kohdalle on kaapissa jo valmiiksi viikattuna se hihaton juoksupaita ja ohuet kisashortsit mallia Ulmala! Energiageelit ja Tukholmassa tarjoiltava Maximin lemon/lime urheilujuomakin pitäisi olla kaikille jo tuttua kuin mamman keittämä aamupuuro. Näin on siis menetelty silloin, kun homma on suurinpiirtein hanskassa.

Näillä mennään!
Valmistautumistapoja on varmasti yhtä paljon kuin juoksijoitakin. Osa ottaa valmistautumisen rennommin eikä heidän mielestään ole mikään rikos ottaa muutama pömpyrä Viking-Linella menomatkalla ruotsiin. Rohkeimmat rakentavat tarinoiden mukaan jopa seitinohuen humalankin siihen edelliselle illalle. Tätä ei nyt kyllä voi kenellekään suositella, mutta näitäkin sattuu. Turvallisempaa lienee kuitenkin keskittyä siihen pasta-buffettiin kuin oluthanojen antimiin.

Tankkaus on osa valmistautumista!
Legendaarinen sanonta kuuluu, että viimeisellä viikolla ei voi tehdä enää muuta kuin pilata koko jutun harjoittelemalla liikaa. Se on kyllä ihan totta. Viimeiset kaksi viikkoa pitäisi ottaa jo vähän maltillisemmin tai ainakin miettiä etukäteen mitä treenaa ja milloin. Minä en ole hirveästi harjoitteluani rajoittanut enkä tee sitä nytkään. Nämä viimeiset pari viikkoa toki suunnittelen harjoitusten osalta aika tarkasti ja varon juoskemasta liikaa.

Maratonille valmistautumiseen kuuluu toki paljon muutakin kuin juoksuvarusteiden läpikäymistä ja harjoitusten suunnittelua. Minä sain noin viikko sitten osallistumisoikeuteni ja kilpailuinfon postissa. Sitä on lueskeltu pariinkin otteeseen ja Monnan kanssa on tottakai tsiigattu jo valmiiksi kartasta missä meidän hotelli on ja mihin kohtaan reittiä se tulee mua kannustamaan. Lisäksi olen käynyt lukemassa muiden juoksuun valmistautuvien höpinöitä keskustelupalstoilta ja tutkinut säätiedotuksia. Tiedän, että säätiedotukset eivät ole vielä kovin tarkkoja tai edes yhtään uskottavia, mutta se kuuluu tähän hommaan. Uskokaa pois :)! Näiden lisäksi olemme katselleet hotellimme kuvia netistä ja tarkastaneet vielä pariin otteeseen lentoaikataulut. Me siis lennämme Tukholmaan jo perjantai aamuna ja olemme kaksi yötä hotellissa siinä keskustassa, mistä on helppo liikkua kisapaikalle ja syömään. Lennämme takaisin vasta sunnuntai iltapäivänä, koska lauantaina kisan jälkeen siitä ei tulisi mitään :). Pakko saada levätä se yksi yö rauhassa. Monet menevät paikanpäälle laivalla, jolloin puhutaan maratonristeilystä. Meillä se ei ole ikinä tullut mieleen ihan senkin takia, että näm äreissut ovat samalla olleet monena vuonna tällaisia kesänaloitusmatkoja. Siksi olemme menneet aina lentäen ja olleet pari yötä Tukholmassa. Siinä saa samalla käydä sitten shoppailemassa ja kiertelemässä kaupunkia eikä reissu mene pelkästään juoksun merkeissä.

Maanantain lenkillä tuli mysä poneja vastaan!
Omat treenini olen suunnitellut seuraavaan tapaan. Maanantaina mulle tuli juoksua n. 13-14km. Siitä 7km menin vähän kisavauhtiani rauhallisempaa vauhtia ja loput kertyivät mun pitämän juoksukoulun treeneissä. Tämän lisäksi tuli tuo tuttu 15km työmatkapyöräilyä.

Tiistaina tuli pyöräiltyä työmatkoina 23km ja sen lisäksi juostu n. 6-7 km toisen juoksukouluni kanssa.

Työpaikalle menossa!
Keskiviikko oli vähän kevyempi päivä ja silloin ei tullut muuta liikuntaa kuin fudismatsi. Se riitti, kun takana oli jo pari treeniä tällä viikolla ja viime viikon lopulla oli pitkä lenkki 19km, joka tuntui vielä alkuviikostakin vähän kintuissa.

Viikko jatkuu niin, että tänään torstaina on edessä kuntosalitreeni, missä teen vaan yläkroppaa. Olen huomannut, että jos en käy viikkoon salilla, niin rasitukseen tottuneet lihakset menevät jumiin ja varsinkin juoksun aikana yläselän lihakset alkavat kramppailemaan. Lihakset siis kaipaavat selkeästi liikuntaa ja rasitusta, kun ovat siihen tottuneet. Perjantaina pidän täysin lepopäivän. Lauantaina olisi tarkoitus juosta vähän vauhdikkaampi 10km ja sunnuntaina on edessä juoksun tekniikkaharjoitus asiakkaalle. Siinäpä se tämä viikko sitten hurahtaakin mukavasti. Ensi viikolla mulla on enää pari harjoitusta, että olisin varmasti fressinä sitten lähtöviivalla lauantain 01.06.2013 klo: 12.10!

Hotellimme Tukholmassa!
Loppuviikosta kerron teille miten toiseksi viimeinen harjoitusviikko on edennyt ja mitkä ovat fiilikset vajaa viikko ennen kisaa. Nyt ne ovat vielä suhteellisen rauhalliset, mutta huomaan, että ajatukset siirtyvät päivä-päivältä enemmän ja enemmän sinne Tukholman suuntaan. Myös moni asiakkaani ja kaverini ovat kyselleet fiiliksiäni, mikä on mukava juttu! Juoksustahan jaksaa puhu aina ja vaikka kuinka pitkään!

-Leevi

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Extreme Run ja viimeinen pitkä lenkki!

Eilen oli mahtava päivä. Vaimoni osallistui ensimmäiseen juoksutapahtumaansa ja mä pääsin tekemään viimeisen pitkän lenkin ennen Tukholmaa. Juoksutapahtumahan oli tietysti Extreme Run Vantaan Hakunilassa. Hän juoksi sen Lorna Janen joukkuessa, missä oli yhteensä 6 kaunista, hyväkuntoista naista. Minä pääsin tällä kertaa helpommalla ja olin kannustusjoukoissa ja annoin Canonin laulaa minkä kerkesin.

Lorna Janen reippat tytöt!
 Extreme Run on hyvän mielen juoksutapahtuma, missä juoksijoiden hyvä fiilis välittyy helposti myös katsomoon saakka. Lisäksi mahtavan värikkäät ja mielikuvitukselliset karnevaaliasut tuovat tunnelmaan oman lisänsä. Nytkin näin poliiseja, vankeja, alkuasukkaita, banaanin, tonttuja, smurffeja, sotilaita jne..Lorna Janen tytöt erottuivat selvästi pirteillä kasari henkisillä juoksuasuillaan, missä ei oltu tyyliä ja värejä säästelty. Tämän lisäksi mimmeille oli tehty tyylikkäät kampauksetkin Butik Helsingissä.
Välillä juoksijat joutuiva vähän jonottelemaan!
 Monna on ollut niin monesti jeesaamassa mua noissa juoksuissani, että nyt oli takaisinmaksun paikka. Olin tosiaan koko kisan ajan siellä kuvailemassa ja kannnustamassa. Näin muutaman muunkin tutun matkan varrella. Onnea vaan kaikille, jotka suorititte vaativan ja haastavan Extreme Runin. Voisin suositella tapahtumaa kaikille, jotka haluavat uusia haastavia kokemuksia ja myös sellaisille juoksijoille joiden mielestä nuo perinteiset tapahtumat ovat liian kilpailuhenkisiä. Tämän tapahtuman hyvä puoli oli ehdottomasti se, että sen voi tehdä joko aivan täysillä juosten kelloa ja muita kilpailijoita vastaan tai sitten niin, että ottaa rennomman asenteen ja lähtee nauttimaan liikunnan riemusta ja itsensä haastamisesta.

Goljatin portaat suoritettu ja matka voi jatkua hymyssä suin!
Täytyy kuitenkin muistaa, että matka on joko 9km tai 18km ja reitti on maastoltaan erittäin haastavaa ja siellä joutuu jatkuvasti kipuamaan kovia nousuja. Reitti ei siis missään nimessä ole helppo vaan päinvastoin, se on profiililtaan oikeastaan todella kova ja siältää rutkasti jyrkkiä nousuja. Tämän lisäksi matkan varrella on vielä selvittävä 10 erilaisesta esteestä. Jos juokset 2 kierrosta niin sitten 20 esteestä. Kunnossa on siis oltava, jos meinaa Extreme Runille osallistua :).
 
Kilapilijat kastuivat juoksun aikana kunnolla!
Minulla oli lauantaina ohjelmassa myös viimeinen pidempi lenkki ennen Tukholman maratonia. Heräsin aamulla 07.15 ja lähdin heittämään Monnaa Butik Helsinkiin valmistautumaan juoksuun. Sen jälkeen ajelin keskustasta kotiin aamupalalle. Tämän jälkeen olikin lähdettävä lenkille, että ehdin kotiin suihkuun ja välipallle ennen Extrene Runin lähtölaukausta. Ohjelmassa oli siis erittäin rauhallinen pitkä lenkki, jonka tarkoitus oli taas muistutella kehoa käyttämään rasvavarastoja polttoaineenaan. Nämä ovat mielestäni ehkä tylsimpiä lenkkejä mitä juoksijalla voi ohjelmassa olla. Yritin houkutella kaveriani shakaalia lenkille, mutta hänellä oli töitä, joten jouduin lähtemään yksin.
 
Polut toivat hieman vaihtelua muuten niin pitkäveteiseen etenemiseen!
 Lähdin keskuspuistoon, koska en hirveästi tykkää juosta autoteiden vieressä. Siitä melusta menee jotenkin aivot tukkoon, kun yritän kuitenkin aina samalla ajatella kaikkea kivaa ja suunnittelen muutenkin erinäisiä juttuja lenkkieni aikana. Koitin keskuspuistossa etsiä hyviä polkuja , että saisin vähän vaihtelua alustaan ja rytmiin. Kaikki inspiraatioa ja virikkeet ovat aina erittäin toivottuja näillä "kuoleman marsseilla". Löysinkin kivoja polkuja ja kävin moikkaamassa mun kavereita matkan varrella Ruskeasuolla. Aitauksessa oli 4 hevosta ja me nähdään yleensä joka aamu, kun poljen niiden ohi kamppiin töihin. Nyt tämä kuvan velikulta oli ystävällisellä päällä ja tunki turpaansa aidan läpi, mutta enhän mä uskaltanu sitä paljon rapsutella. Ei sitä ikinä tiedä minkä mavasaigerin se sieltä tempasee ja siinä onkin Pursiaisen akan pojan juoksut juostu vähäksi aikaa...
 
Kaveri syömässä!
 Juoksentelin keskuspuiston läpi ruskeasuolle ja siitä stadikan ohi kohti Kalliota katsomaan mikä siellä olisi meno näin lauantai aamuna. No Kallio ei totutusti petä ikinä. Siellä on aina ihmeteltävää olit sitten mihin kellonaikaan tahansa liikkeellä. Niin nytkin! Oliko syynä illan Suomi-Ruotsi lätkämatsi, euroviisut vai viikonloppu, sitä en tiedä, mutta kyllähän jengillä oli aikamoinen juhlafiilis päällä jo 11.00 aikaan aamulla. En jäänyt tekemään haastatteluja, että oliko kyse ns. tuoreesta humalasta vai sykkikö suonissa vielä perjantaina otetut keppanat. Selv'' oli kuitenkin se, että pönttöä oli otettu ja tullaan ottamaankin :)

Karhupuistossa riitti ihmisiä!
Keskuspuistossa saa olla rauhassa autojen meteliltä!

 Kallio oli myös täynnä iloisia katukeittiöitä. Epäilen, että eilen oli taas joku ravintolapäivä tms, koska niin monta kokeellista keittiötä oli teiden varsille ilmestynyt. Jos mulla olisi ollut käteistä mukana olisin ehdottomasti jäänyt johonkin juomaan sumpit ja vaihtamaan kuulumisia päivän menekistä, mutta koska mukana oli vaan pankkikortti niin en mennyt häiriköimään ahkeria kotikokkeja.


Osa katu-ravintoloitsijoista oli varautunut vaihtelevaan sääennustukseen huvilateltalla.
Kallio seikkailujen jälkeen oli aika painaa niska kumaraan ja suunnistaa metsiä pitkin kotiin. Kahvit jäivät tälläkertaa juomatta, mutta muuten nautin kyllä tunnelmasta täysi rinnoin. Lenkistä muutoin ei jää teille nyt oikein mitään kerrottavaa, kun se oli sellaista surullisen miehen väkinäistä vääntämistä :). Juoksin niin hiljaa kuin pystyin ja kotin vaan koko ajan miettiä sitä, että syke pysyy riittävän matalalla.

Rengaseste oli haastavan näköinen ja liukas!

Tänään onkin sitten lepopäivä. Meillä ei vaimoni kanssa ole mitään suunnitelmia eikä pitkään aikaan ole sovittu mitään tekemistä/tapaamsita koko päivälle. Aivan loistava fiilis. Tätä kannattaa kaikkien joskus kokeilla. Irroittautukaa vaikka päivän ajaksi täysin kellosta ja aikatauluista. Monesti tulee hosuttua paikasta ja suorituksesta toiseen ilman, että ehtii nauttimaan elämästä ja siitä mitä se meille tarjoaa. Huh, kun meni fiilistelyksi, mutta menköön!

Todisteaineistoa lenkiltä!

Tässä vielä pari kuvaa kellosta lenkin jälkeen. Matkaksi tuli siis 19km mikä on minulle suhteellisen pitkä lenkki. Olen jo joskus aikaisemmin sanonut, että en juokse ennen maratoneja paljon yli 20km:n lenkkejä. Olisiko nyt takana 3 näitä 19-21km lenkkejä, 1* ½ maraton kilpailu mielessä ja 1* 23-24km pituinen lenkki. Loput ovat olleet sitten lyhyempiä. Alkuvuonna kilometrejäon kertynyt juosten n. 650-700km.

Matkaksi tuli 19km.
Minulla jatkuu juoksut ja urheilut taas maanantaina. Ohjelmassa on normaalien työpäivieni lisäksi seuraavaa. Maanantaina työmatkapyöräilyä 15-25km, juoksukoulu asiakkaille ja fudistreenit.
 
Tiistaina on toinen juoksukoulu, ja pyöräilyäkin tulee 25km.
 
 Keskiviikkona vuorossa on taas pyöräilyä 25km ja fudispeli, joten tuo suhteellisen aktiivinen tuleva alkuviikko rajoitti hieman pitkän lenkkini pituutta.
Tämä voikin toimia esimerkkinä siitä, että muistakaa aina ajatella asioita kokonaisuuksina. Ei voi tuijottaa vain sitä yhden lenkin pituutta tai tehoa, vaan kaikki on suhteutettava yhteen. Työt, työmatkapyöräilyt, hyötyliikunnat, muut lajit jne lisäävät rasitusta välillä vähän huomaamattakin. Olkaa siis tarkkoina ettei homma karkaa käsistä ja lipsahda ylikunnon puolelle :)

Mukavaa sunnuntaita ja mahtavaa viikonalkua kaikille!
 
-Leevi

perjantai 17. toukokuuta 2013

Viimeisten viikkojen hankalat hienosäädöt!

Taas on yksi viikko viuhahtanut kohti loppuaan. Mulla on tää viikko mennyt normaaliin tapaan treenaillessa, töissä käydessä ja lepäillessä. Tuo viimeinen kohta on osoittautunut kaikista hankalimmaksi toteuttaa käytännössä. City Runin jälkeen lepäsin sunnuntain. Maanantaina olikin heti fudistreenit, jotka olivat pieni virhe näin jälkikäteen ajateltuna. Samalla viikolla meillä oli vielä keskiviikkona pelikin, jonka lisäksi kävin tyhmänä aamulla uimassa, salilla ja pyöräilin päivän aikana n. 25-30km. Se oli selvästi aivan liikaa ja kroppa meni todella jumiin. Tämä on oikeastaan huonoin mahdollinen tilanne, mitä voi maratonille valmistautuvalle juoksijalle käydä. Aikaa juoksuun on enää 2 viikkoa ja tehokkaita treenejä pitäisi vielä päästä tekemään. Niitä on kuitenkin ollut pakko siirtää, kun lepo on ollut nyt tarpeellisempaa.

Koutsi on tiukkana!
Kävin sunnuntaina juoksemassa 10km, mutta siitä ei meinannut tulla mitään. Jalat oli aivan tukossa ja tuntui ettei edes happi kulkenut niinkuin normaalisti. Mulla meinas mennä hermot totaalisesti ja alkoi melkein v...maan se toiminta siellä juostessa :). Päätin, että nyt on otettava härkää sarvista ja annettava oikeasti aikaa palautumiselle, että en nyt tällä sähläämisellä pilaa sitä Tukholman reissua. Suurinosa työstä on kuitenkin jo tehty ja 2-3 viimeisellä viikolla homma on enää virittelyä ja hienosäätöä. Nyt ei saisi enää treenata itseään jumiin. Tätähän mä kerron aina asiakkailleni, mutta itselläni meinaa lähteä homma lapasesta :). Tyypillinen tarina siis! Tehkää niin kuin sanon- Älkää niin kuin minä teen..:)

Nyt on siis rauhoittumisen aika ja lepopäivät otettu käyttöön. Tämä viikko on treenien osalta ollut seuraavanlainen:
Maanantaina tuli työmatkapyöräilyä 15km ja kuntosalilla 75min selkä-hauis-keskikroppa. Illalla alkoi uusi juoksukoulu eli sieltä tuli vielä n. 5km juoksua ja tekniikkatreenejä. 
 
Tiistaina: työmatkapyöräilyä 15km ja kuntosalilla 75min rinta-ojentaja-keskikroppa.
 
Keskiviikkona ohjelmassa oli pelkkää lepoa. En mennyt edes pyörällä töihin.


Iloinen työmatka pyöräilijä valmiina päivän haasteisiin!
Torstai oli kaikenkaikkiaan ihmeellinen päivä, kun Kamppi oli auki klo:23.00 asti. Se tarkoitti tietysti sitä, että myymäläpäällikkö venyy ja tekee tuon mukavan iltavuoron 16-23.00. Uskooko joku muuten, että ihmiset käyvät ostamassa juoksukenkiä välillä 21.00-23.00? En minäkään. Tuolla välillä meillä taisi käydä yksi asiakas :). No kokemus sekin. Aamulla oli kyllä kiva, kun sai tehdä omia juttuja koko aamupäivän. Äitienpäivä lahjaksi pesimme ja imuroimme anoppini auton, mutta päivä alkoi kuitenkin juosten! Tein ensimmäisen kovemman treenin city runin jälkeen. Ohjelmassa oli vähän vauhdikkaampi tasavauhtinen 11km. Se menikin kivasti ja väsymystä ei ollut enää niin paljon havaittavissa. Lepopäivä oli tehnyt tehtävänsä. Juoksin tuon n. 10-20s kovempaa kuin mikä on tavoitevauhtini maratonilla. Juoksu kulki hyvin ja mitään suurempia ongelmia ei ollut. Vedin aamulla 2XU:n compressionhousut sekä paidan päälle. Täydensin compression kokemuksen vielä Zeropointin sukilla. Kylläpä oli kuulkaa irtonaista menoa. Voin lämpimästi suositella compressionvaatteita kaikille. Varsinkin pitkillä matkoilla ja pitkissä suorituksissa niistä on ollut paljon hyötyä minulle. Mun reidet menee aina maratoneilla aika hapoille ja compression trikoot auttavat todella paljon taistelussa happoja ja kramppeja vastaan. Tässä vielä tilastot lenkiltä:

Lap
 
Duration
 
Distance
(km)
HR Avg
 
1.
00:04:59 
1.00136
2.
00:04:54 
1.00145
3.
00:05:06 
1.00151
4.
00:05:02 
1.00146
5.
00:05:10 
1.00142
6.
00:05:10 
1.00147
7.
00:05:16 
1.00152
8.
00:05:21 
1.00156
9.
00:04:58 
1.00157
10.
00:04:50 
1.00158
11.
00:04:56 
1.00162


Oltiin ihan hyvissä väleissä vielä juoksutreenien jälkeenkin :)
Torstai aamuna oman lenkin jälkeen olikin sitten viikon mielenkiintoisin työtehtävä edessä. Vaimoni on menossa Extreme Runiin lauantaina ja halusi, että vetäisin sille juoksutreenit. Ei muuta kuin energiajuomaa napaan, kuiva paita päälle ja takaisin keskuspuistoon. Vaimoni ei ole mikään juoksun suurin ystävä. Hän jaksaisi kyllä nykyään juostakin todella hyvin, mutta se ei vaan oo sen juttu ja oon hyväksynyt sen :). Kuntosali ja tanssi on lähempänä Monnan sydäntä ja mä keskityn meidän perheessä sitten tuohon juoksuun. Teimme muutamia tekniikkaharjoitteita ja sain annettua pari hyvää tipsiä, miten juoksusta tulee helpompaa muuttamalla askeltiheyttä vähän nopemmaksi ja keskittymällä siihen, että askel tulisi jalan keskiosalle alas. Tämä tuntui toimivan ja Monna juoksi kuin hullu! Mä odotan jo innoissani lauantain Extreme-Runia ja sitä, että pääsen aistimaan sitä hyvää tunnelmaa ja pientä jännitystä, mitä siellä kisapaikalla on varmasti havaittavissa. Lisäksi on mahtavaa päästä katsomaan ja tsemppaamaan Monnaa, joka muuten juoksee siellä Lorna Janen tiimissä! Lorna Janesta onkin ollut jo paljon juttua myös täällä mun blogissa, joten nyt en sitä sen enempää hehkuta :). Toivotaan vaan, että olisi hyvä sää niin juoksijoilla olisi kivempi päivä tiedossa.

Treenin jälkeen vielä hyvät venyttelyt!
Perjantaina mulla onkin lepopäivä ja omat treenit jatkuu lauantaina viimeisellä pitkällä lenkillä ennen Tukholmaa. Katsotaan kuinka pitkän jaksan yksikseni juosta, mutta varmasti jotain 17-25km:n väliltä. Siitä lenkistä sekä viikonlopun tunnelmista lisää sitten sunnuntaina.
 
Tsemppiä kaikille Extreme Runille osallistuville, sekä  malttia Tukholmaan valmistautuville juoksijoille. Älkää treenatko enää liikaa. Suurin osa työstä on meillä kuitenkin jo tehtynä :).

-Leevi

tiistai 14. toukokuuta 2013

Sporttipäivä

Järjestimme lauantaina ensimmäisen suuremman tapahtuman. Kyseessä oli blogissani aiemminkin esiintynyt Sporttipäivä. Päivä keräsi Kartanohotelli Kaisankodille Espooseen kasaan 22 liikunnasta, hyvinvoinnista ja terveellisestä ruokavaliosta kiinnostunutta mahtavaa ihmistä. Meitä vetäjiä oli 3. Minä, Monna ja Anna. Me kaikki olemme Personal Trainereita ja jokaisella meillä on omat tavoitteemme, uskomuksemme, ajatuksemme, toimintatapamme ja vahvat osa-alueemme, niin valmentajina kuin urheilijoinakin. Tällaisen ryhmän rikkaus on se, että pystymme tarjoamaan osallistujille todella monipuolisen kattauksen tietoa ja taitoa eri lajeista. Toivon, että me myös onnistuimme siinä. Se oli ainakin meidän uljas ja pyyteetön tarkoituksemme.


Kartanohotelli Kaisankoti
Päivä alkoi herätyksellä klo: 07.00. Nopea aamupala ja Qashqain keula kohti lankoni kotia, mistä nappasimme hänet vielä kyytiin. Hän siis työskentelee Kaisankodilla ja sattui olemaan töissä meidän tapahtumapäivänä. Kaisankodille tultaessa katseltiin vielä nopeasti paikat läpi, juotiin kahvit ja alettiin valmistelemaan päivää. Ensimmäiset osallistujat tulivatkin jo hyvissä ajoin ja ilmassa alkoi olemaan suuren urheilujuhlan tuntua :). Kaikkia varmasti jännitti tai ainakin meitä vetäjiä.

Tervetuloa!
Päivä alkoi tervetulotilaisuudella, missä esittelimme itsemme sekä kerroimme keitä olemme ja mitä teemme. Tää se vasta jännää olikin. Salissa oli parikymmentä ennestään tuntematonta ihmistä ja vaikka sitä kuinka harjoittelee ja vetää erilaisia juttuja uusien ihmisten kanssa niin aina mulla on perhosia vatsassa! Tämäkään kerta ei tehnyt poikkeusta. Kaisankoti tarjosi meille vielä herkulliset mansikka-smoothiet.

Ylpeänä esittelemme: Lorna Jane ja Scitec!
Seuraavaksi oli vähän vapaata aikaa tutustua Lorna Janen sekä Scitecin tuotteisiin. Moni täydensikin omaa teenivaatekaappiaan Lorna Janen luomuksilla. Mielestäni niissä yhdistyvät teknisyys, huippulaatu sekä erittäin räväkkä, tyylikäs ja rohkea ulkonäkö. Vaatteiden lisäksi meillä oli esiteltävänä ja myynnissä  Scitecin lisäravinteita. Nekin herättivät kovasti kiinnostusta ja lisäkysymyksiä. Lisäravinteet ovat mielestäni nousseet taas enemmän pinnalle Juttien ja kumppaneiden ansiosta. Tuntuu myös, että kuntosalilla treenaaminen on taas suositumpaa kuin ikinä ennen :). Hyvä niin! Scitec tarjoaa treenaajille monipuolisen kattauksen erittäin laadukkaita lisäravinteita ja käytänpä minäkin heidän tuotteitaan, joten voin kyllä lämpimästi suositella niitä.

Sitten olikin päivän aerobisen osuuden vuoro. Minä lähdin vetämään juoksulenkkiä ja Monna & Anna vetivät reippaan treenin kävellen. Lisää niistä treeneistä ja tästä päivästä muutenkin löydät Monnan ja Annan blogeista.

Kova selitys käynnissä!

Otetaan askel midfootille!
Okei, jatketaan! Eli nyt ollaan siinä, että mä lähdin vetämään sitä juoksulenkkiä. Me juostiin gps:n mukaan n. 5.5km ja lenkin aikana juteltiin paljon juoksusta ja aerobisesta treenaamisesta muutenkin. Kävimme myös läpi yleisimpiä juoksuasentoon liittyviä virheitä, sekä teimme muutamia harjoitteita, joilla saa vahvistettua omaa tekniikkaansa. Fiilis oli koko lenkin ajan uskomattoman energinen ja hyvä. Lisää energiaa saimme uskomattoman  kauniista ja lämpimästä kevätpäivästä. Lenkin jälkeen otimme pikaisen suihkun, jonka jälkeen meitä jo odotteli Kaisankodin herkullinen noutopöytä.



Olimme varanneet Kaisankodin Kartanon yläkerrasta ryhmällemme oman tilan, jossa saimme ruokailla rauhassa. Syötyämme mahat täyteen aloimme puhumaan terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta. Anna johti puhetta ja veti ruokavalioluennon meille ammattitaitoisella otteella. Saimme kaikki varmasti paljon uutta tietoa ja ajateltavaa. Näissä tilaisuuksissa kaikista suurin anti on aina sillä monipuolisella keskustelulla, mitä asiat herättävät. kun liikunnalliset ihmiset kertovat omista tavoistaan ja uskomuksistaan. Saat todella paljon ajateltavaa, kun vaan pidät korvat auki ja mielen avoinna. Moni asiahan tuossa terveellisessä ruokavaliossa on aika selkeä, mutta paljon löytyy myös liikkumavaraa ja sovellettavaa. Anna täräytti esim. mut täysin pystyyn (lätkä termistöä käyttäen), kun se kysyi, että "kuinka moni ajatteli mitä rasvoja ja kuinka paljon niitä tuosta äskeisestä lounaasta tuli?" No en minä ainakaan. Muuten tuli kyllä otettua salaattia, lihaa, hiilareita, puolukkahilloakin, jne mutta ne rasvat!!

Vetäjjät virallisina!
Ruokavalio-osuuden jälkeen oli aika suunnata laittamaan salikamppeet niskaan ja suunnata pyhättöön eli kuntosalille. Salilla meillä oli varattuna vielä kattava ohjelma liikkujien iloksi. Minä vedin jumppasalissa kepeillä ja kevyillä tangoilla rinnallevedon, työnnön, sekä etu,- ja takakyykyn tekniikkaa. Anna veti tehokkaan pepputreenin ja Monna kahvakuulatreenin. Tämän jälkeen olimme varanneet n.45min aikaa siihen, että jokainen sai tulle juttelemaan ja kyselemään meiltä treenaamisesta tai mistä vaan, mitä mieleen juolahtaa! Monia kiinnnostikin uusien juoksukenkien hankintaa varten tärkeä seikka eli oma askel. Minä pääsin käyttämään 4Runnersissa kertynyttä kokemusta ja tein monelle askelanalyysin. Monna keräsi tässä vaiheessa halukkaat mukaansa ja veti vielä kevyen jooga-venyttelytuokion päivän lopuksi. Anna taas vastaili saliharjoitteluun liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin.
Hupsansaa!

Tämän jälkeen päivä alkoikin olemaan pulkassa ja oli aika hyvästellä meidän ihanat osallistujat ja laittaa paikat kuntoon. Kotiiin ajelimme Monnan kanssa hymy huulilla. Päivä oli tarjonnut jälleen kerran paljon liikunnan riemua ja tutustuimme 19 mahtavaan ihmiseen!
 
Puheeksi tuli tietysti myös liikunta ja terveysaiheiset blogit, joten linkitänpä teille tähän nyt pari niistä. ->  Jeminafit ja Dieettidiili
 
Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille sekä tietysti Monnalle ja Annalle!

Muchas Gracias!
 
-Leevi 

torstai 9. toukokuuta 2013

Kilpailun jälkeinen viikko

Nyt on siis City Run onnellisesti ohi ja uusi oma ennätys povarissa! JEE!!!Saahan täällä Suomessakin olla välillä tyytyväinen itseensä ja sanoa sen ääneen, saahan? Minä ainakin sanon!

Kilpailun jälkeen jalat tuntuivat yllättävän hyviltä. Puhuimmekin kaverini Artun kanssa, että tästähän voisi tosiaan juosta vielä vaikka kotiin loppuverryttelyn merkeissä. Seuraavanä päivänäkin oli kaikki vielä aivan kunnossa eikä mitään kovin kummallista kipua esiintynyt. Olihan mun jalat nyt tottakai jumissa, sitä en kiellä. Venyttely ja huolellinen ruokailu kyllä auttoi niihinkin jumeihin ja ehkäisivät pahimmat krampit. Loppusaldoksi ei siis jäänyt muuta kuin 3 mustaa varpaankynttä. "Se kuuluu lajiin", sanoi minulle kerran eräs kokenut maratoonari ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Se on vähän sama asia, kuin jos pelaat jotain pallopeliä ja jos matsin jälkeen ei mihinkään satu tai ole yhtään mustelmaa, niin voit miettiä et mitä sää oot siel kentäl oike tehny?

Todistusaineistoa uintitreeneistä! Päässä uudet 2XU:n lasit!
Mustat kynnet ja hellät varpaat siis kuuluvat lajiin. Sunnnuntain mä lepäilin vielä kokonaan enkä tehnyt mitään liikuntaan liittyvää. Olin kotona, katselin telkkaria ja nautin raukeasta ja vieläkin vähän väsähtäneestä olosta.

Maanantai meni töiden, pyöräilyn ja jalkapallon merkeissä. Olin 4Runnersissa 9-16. Työmatkapyöräilyä kertyi 16km ja illalla oli edessä vielä kauden ekat fudistreenit. Perustin meille oman jengin harrastesarjaan. Siinä pelataan pienellä kentällä 6+1 pelaajalla. Fudis on mahtava laji ja on kiva nähdä kavereita pienten pelailujen merkeissä. Me treenaillaan kerran viikossa ja kerran viikossa on sitten peli 2*20min kestoltaan. Ensimmäiset treenit menivät kaikinpuolin hyvin ja hauskaa oli. Jos elettäisiin unelma-maailmassa niin olisin huilannut ja palautellut vielä juoksun jäljiltä. Nyt oli vaan sellanen tilanne, että halusin mennä treenenihin kun ensimmäinen pelikin oli edessä jo keskiviikkona.

2XU:n märkäpuku mallia A1. Tämän osto on mullakin edessä!
 
Tiistai alkoi taas pyöräilyllä töihin. Olin aamuvuorossa ja työpäivä meni kovassa kiireessä lähes huomaamatta ohi. Sellasta se välillä on. Kevät on täällä ja juoksutapahtumia järjestetään melkein joka viikonloppu. Se saa juoksijat liikkeelle ja hyvä niin. Suomalaiset alkavat mielestäni taas hiljalleen kiinnittämään enemmän huomiota omaan hyvinvointiinsa. Tiistai meni muuten lepäillessä. Jalat olivat edelleen aika hellinä juoksusta ja maanantain fudiksista.
 
Keskiviikko oli vauhdikas päivä. Herätyskello soi 06.30. Sitten vaan banaani naamaan ja uintitreeneihin. Olenkin teille jo paljastanut, että en osaa juurikaan uida ja nyt on kovat tekniikkatreenit käynnissä. Tällä kertaa mitään suurta kehitystä ei tapahtunut, mutta uiskentelin Pirkkolan tekniikka-altaassa minkä kerkesin. Uintihommissa kului 45min minkä jälkeen menin vielä salille 35minuutiksi. Sitten äkkiä suihkun kautta ulos ja Scottin eturengas kohti Kamppia. Uusi pyöräni rullaa kuin unelma ja jo 20 minuuttia myöhemmin olinkin Kampin K-Marketissa valitsemassa päivän menua. Olen täälläkin jeesustellut terveellisestä ruokavaliosta ja siitä miten jokainen voi oikeasti valita mitä syö ja mitä sieltä kaupasta tulee ostettua. Minulla ei ollut mitään aavistusta mitä ostaisin, aikaa 5 minuuttia ja tässä oli lopputulos ->


Aika hyvä vaikka itse sanonkin :) Hyvät eväät ja suhteellisen terveellistäkin vielä! Näillä jaksoi painaa pitkän päivän! Työpäivä meni taas hujauksessa kevään kiireissä. Tilasin ison kasan 2XU:n triathlon kamppeita 4Runnnersiin ja niitä käsitellessä ja uusiin tuotteisiin tutustuessa meni pari tuntia. Olipas taas kivaa. Seltä tuli märkäpukuja, pikanauhoja, vöitä kilpailunumeroille, uimalaseja avoveteen ja altaaseen, pitkän matkan kisapukuja jne. Aloinkin tietysti heti fiilistelemään niitä kisapukuja. Ne on 2XU merkkisiä huippupukuja. Ideana on siis se, että tällä samalla puvulla voi uida, pyöräillä ja juosta. Pyöräilyä silmällä pitäen pepun alle on laitettu ihan kevyt pehmuste. Se ei ole yhtä massiivinen kuin varsinaisissä pyöräilyhousuissa, koska muuten se haittaisi uimista sekä juoksua. Lisäksi se on compression ominaisuudella varustettu. Eli lisää verenkiertoa, vähentää lihasväreilyä ja pitää muutenkin paketin nätisti koossa ja jeesailee tehokkaasti sodassa maitohappoja vastaan.



Kun 4Runnersin työt olivat takanpäin ja kello tuli 17.00 oli aika hypätä taas Scottin selkään ja lähteä Duosportin kautta kohti Latokartanoa ja ensimmäistä fudispeliä. Duosportista piti hakea uudet säärisuojat, kun vanhat jäi aamulla kiireessä kotiin. Pyöräiltävää kertyi 12km. Peli meni hyvin ja mikä tärkeintä kaikilla oli hauskaa. Peli päättyi 2-2, vaikka se ei tässä sarjassa nyt olekaan pääasia. Matsin jälkeen poljin vielä väsyneenä kotiin 9km ja energiat alkoivat olemaan jo todella vähissä. Kotona äkkiä suihkun kautta tekemään ruokaa ja katselemaan Suomi-Usa lätkämatsia telkkarista. Vaimo oli juhlimassa kaverinsa synttäreitä, joten olin yksin kotona koko illan. Ajattelin aluksi mennä itsekin käymään, mutta olin jo niin väsynyt, että ei ollut enää mitään mahdollisuutta lähteä. Anteeks Inari! :) Tarkastaessani päivän liikuntasaldoa huomasin, että olin treenannut vähän yli 3 tuntia ja kuluttanut 2450kcal, joten ei ihme, että vähän väsytti :).

Katsokaas minkä sain. Enää 3 viikkoa lähtölaukaukseen!
Torstai olikin pyhäpäivä ja koko Helsinki tuntui olevan aika raukea. Johtuiko raukeus sitten eilisestä lätkämatsista ja muutamasta oluesta vai mistä, sitä en tiedä :). Viisaammat olivat päättäneet, että Kampin kauppakeskus on auki, joten mulla oli edessä työpäivä. Oluet ja muutkin nautinnothan on multa nyt tässä kisadieetissä kielletty. Kieltäytymistä on jatkunut nyt 4 viikkoa ja vielä 3 olisi edessä. En siis syö mitään makeaa enkä muitakaan herkkuja. Lisäksi alkoholi , limu, mehu jne kaikki hauska on kiellettyä. Tämä on tällä kertaa mennyt todella hyvin ja minun ei ole tehnyt edes mieli mitään herkkuja. Aamupalan ja parin kahvikupin jälkeen nostin uskollisen Scottin taas partsilta ja suuntasin kamppiin. Tyäpäivä oli normaali lyhyempi 12-18. Täytyy myöntää, että aika hiljaista oli ja en usko, että kovin moni edes tiesi meidän olevan auki. No sainpahan hoitaa paljon keskeneräisiä asioita pois päiväjärjestyksestä.

Lauantain Sporttipäivän suunnittelua Annan kanssa!
Tulin kotiin 18.30 ja Anna olikin jo meillä Monnan kanssa ja edessä oli tulevana lauantaina järjestettävään sporttipäivään liittyvä palaveri. Siinä sujahti 2 tuntia ja nyt alkaa tämäkin torstai olemaan jo takanapäin. Jos teitä kiinnostaa Juoksu, aerobinen harjoittelu, salitreeni ja terveellinen ruokavalio, niin nyt äkkiä ilmoittautumaan mukaan lauantain Sporttipäivään. Pystymme ottamaan mukaan vielä pari innokasta liikunnasta ja terveellisitä elämäntavoista kiinnostunutta. Lisätietoja tapahtumasta saatte -> Sporttipäivä
 
Hyvää ja urheilullista viikonvaihdetta. Mun loppuviikko sujuu töiden, Sporttipäivän ja toivottavasti juoksunkin merkeissä. Tarkoitus olisi päästä taas lenkille, jos tuo kroppa alkaisi pikku hiljaa olemaan palautunut viime lauantain juoksusta.
 
Ihanaa kevään jatkoa!
 
-Leevi