torstai 26. joulukuuta 2013

Jouluisia tunnelmia

Joulukorttien askartelemista.
Nyt Tapaninpäivänä voi jo raottaa kannettavaa sen verran auki, että pääsen kirjoittamaan joulun kuulumisista. Jouluun pitäisi mun mielestä aina kuulua mukava, rauhallinen tunnelma, perhettä, sukua, hyviä ystäviä, ruokaa, lämpöä ja rakkautta. Jos kaikki menee kuin Strömsössä niin pääsisin vielä jossain välissä livahtamaan lenkille tai kuntosalille. Tänä vuonna vietimme sekä minun, että Monnan perheiden kanssa joulua meillä kotona. Joulu on koko meidän perheelle erittäin tärkeää aikaa ja siihen liittyy paljon tunteita, perinteitä sekä mukavia muistoja. Annamme mielellämme aina paljon lahjoja ja nautimme toistemme seurasta sekä kiireettömästä tunnelmasta.

Joulukalanterin avaamista!
Meidän joulunviettomme alkoi maanantaina 23.päivä. Mulla oli vielä aamuvuoro 4Runnersissa, josta pääsin lähtemään jo 14.30 aikoihin kotiin. Monna ja lankoni Jussi olivat meillä valmistelemassa jouluaaton ruokia ja siivoamassa kotia joulukuntoon. Olin herännyt tuon koirankuvatuksen kanssa jo 5.00 aikoihin ja käynyt ennen töitä treenaamassa 2 tuntia Motivuksella, joten mun energiatasot olivat aivan nollissa kotiin päästessäni. Onneksi sain vapautuksen melkein kaikista hommista :).

Jouluaattona pääsi vielä pyöräilemään näin kesäisissä tunnelmissa!



Välillä kerettiin myös juoksemaan!











Jouluaattona heräsimme aikaisin paistamaan kinkkua, nauttimaan joulufiiliksestä, sekä laittelemaan muutenkin viimeisiä ruokia valmiiksi ja asioita paikoilleen iltaa varten. Jouluaatto eteni rauhalliseen tahtiin. Pyysin viattomasti lupaa lähteä pyöräilemään ja sainkin sen, kun olin ollut kiltti :). Tai sitten ne halusi mut vain pois jaloista :). Nappasin maastopyörän alle ja kävin pyörimässä vähän yli tunnin tuolla keskuspuiston poluilla.

Jouluaattona treenamisesta ollaan montaa mieltä. Mä olen jo nuoresta saakka tykännyt käydä liikkumassa ja purkamassa ylimääräistä energiaa jonkun urheilun muodossa. Tänä vuonna se sattui nyt olemaan pyöräily poluilla ja metsissä, kun ei täällä Helsingissä toi lumitilanne suosinut oikein hiihtoakaan.

Lenkiltä tullessani olikin jo aika katsoa lumiukko. Se kuuluu vaimoni perheen perinteisiin. Mä sen ole ikinä katsonut sitä 5min kauempaa ja nyt se tarjosikin ihan uutta matskua mulle :). Sehän kuuluu monen perheen jouluperinteisiin, mutta ainakin mun kavereista aika harva katsoo sitä ikinä loppuun saakka. Hieno perinne silti. Lumiukon jälkeen söimme vielä riisipuuroa. Sitten olikin aika jatkaa valmisteluita, että saisimme viimeisetkin hommat kuntoon illaksi. Mulla oli tehtävälistalla koiranhoidon lisäksi wc-tilojen pesu, sekä porkkanalaatikon valmistaminen.

Kattaus käynnissä!
Kun kello läheni neljää alkoi vieraat saapumaan ja glögien jälkeen istahdimme herkulliseksi katetun ruokapöydän ääreen. Edessä oli illan oddotetuin hetki, kun leikkasimme kinkkua lautasille. Kinkun lisäksi menumme sisälsi muitakin perinteisiä jouluherkkua laatikoista, kaloihin ja perunoihin. Lisäksi äitini oli tehnyt jänispaistia ja hirvilihapullia. Söimme rauhassa ja sen jälkeeen jaoimme muutamat lahjat. Tänä vuonna vietimme lahjattomampaa joulua ja olimme hankkineet aattona jaettavia lahjoja vain perheen pienimmille eli vaimoni serkulle Minnille sekä Gerelle. 

Joulupoika odottelemassa lahjojaan!
Joulupäivä eteni yhtä raukeissa tunnelmissa kuin aattokin. Kävimme Geren, Monnan ja Jussin kanssa pitkällä lenkillä. Söimme vielä jouluruokia, nukuimme päikkärit ja alkuillasta menimme vanhemmilleni kahville ja antamaan vielä parit lahjat "aikuisten kesken". Treenit jäivät joulupäivänä tekemättä ja hyvä niin. Soin itselleni ihan mielelläni lepopäivän. Ennen joulua mulla oli treenejä melkein pari viikkoa putkeen, joten lepopäivä teki erittäin hyvää. 

Ruokailu käynnissä!

Lähikuvaa tarjoiltavista!
Tänään menemme illalla kyläilemään ystävillemme. Nyt saa myös jouluherkut pikku hiljaa riittää. Kohta lähden juoksemaan ja sen jälkeen teen meille hirvenjauhelihasta keiton. Vapaata mulla on vielä koko loppuviikko, joten ihan mukava pikkuloma tässä joulunpyhinä tuli. Olinkin jo loman tarpeessa ja takki alkoi olemaan todella tyhjä. Nyt odotan kuitenkin jo innolla, että pääsen uuden vuoden myötä uusien haasteiden pariin. Työpaikat sailyvät samoina, mutta uusia kuvioita on suunnitteilla vaikka millä mitalla ja niistä lisää myöhemmin, kun loputkin yksityiskohdat alkavat alkuvuoden aikana selviämään ja viimeisiä osia saadaan lyötyä lukkoon. 
Ensimmäiset vieraat ja ryhmäkuva!










































Nyt on kuitenkin taas aika kiristää asicsin nauhat ja lähteä jolkottelemaan pitkin keskuspuistoa. Parin päivän sikailujen jälkeen alkaa kroppakin vaatia jo liikuntaa. Niinhän se menee, kun on tottunut liikkumaan niin sitä haluaa myös koko ajan tehdä. Riippumatta siitä onko joulua vai mikä! 

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut erittäin rauhallinen ja miellyttävä joulu!

Tuukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti