perjantai 16. lokakuuta 2015

Kynä on taas kädessä!

Edellisestä kirjoituksestani on vierähtänyt muutamia kuukausia. Voisin sanoa, että on ollut kiireitä, mutta se ei ole totta, tai on sekin totta, mutta ei mikään syy kirjoitustaukooni! Todellinen syy on kyllästyminen ja tietynlainen ähky tähän blogimaailmaan. 



Muutamia kuukausia sitten makasin illalla sängyssäni ja luin blogeja. Törmäsin ihan sattumalta kahteen peräkkäiseen blogiin, joissa molemmissa parikymppinen, muutamia kuukausia seurustellut mimmi antoi vinkkejä toimivaan parisuhteeseen. 
Minut valtasi hyvin outo olo. Laitoin silmäni kiinni, hengitin pari kertaa syvään ja mietin, miksi helvetissä minä, 32-vuotias, vuorigorillaa muistuttava, itseään mestariksi kutsuva, naimisissa oleva mies luen tällaista paskaa? 

En löytänyt järkevää vastausta tähän kysymykseen! Seuraavaksi minut valtasikin jo säälin tunne jokaista niitä ihmistä kohtaan, joka lukee ja ehkä jopa ottaa joitakin vinkkejä näistä blogeista. Jotenkin tämän tilanteen absurdeus teki minut melkein huonovointiseksi. 


Kaikella kunnioituksella nyt tämä seuraava, mutta muistellessani itseäni 20-vuotiaana ja pari kuukautta seurustelleena. En olisi ollut ehkä ihan oikea ihminen antamaan niitä parisuhdevinkkejä edes Korkeasaaren apinoille, saatikka sitten jollekin länsimaisen lukutaidon oppineelle nuorelle ihmiselle, joka mahdollisesti on kriisissa niin itsensä, kuin parisuhteensakin kanssa! Tämä ajatusketju teki minulle huonon olon ja tajusin, että en voi enkä halua olla tässä enää mukana. Luomassa tällaista illuusiota ja ruokkimassa turhan tiedon ja omaan elämään nojaavan tutkimuksen leijonankitaa!

 En tietenkään väitä etteikö jollakin kaksikymppisellä olisi varmasti elämänkokemusta ja kypsempi suhtautuminen parisuhteen haasteisiin verrattuna itseeni samanikäisenä, mutta silti!

Tämä purkaukseni ja päätökseni pitää taukoa kirjoittamisesta ei johtunut pelkästään näistä kirjoituksista. Olin mietttinyt sitä jo pidemmän aikaa. En myöskään syytä näitä henkilöitä, puhun enemmänkin tästä ilmiöstä, että blogeihin kuka vaan voi kirjoittaa mitä vaan ja sitä pidetään monesti silkkana faktana tietämättä kuitenkaan mitään kirjoittajan asiantuntemuksesta ko. aiheen osalta! :)


Nyt kun tapahtumasta on jo aikaa, olen päässyt siitä yli ja päättänyt jatkaa, niin oman, kuin teidänkin mielienne myrkyttämistä! Olen miettinyt jo pitkään kirjoittamista. Tämä on ehdottomasti minulle se paras tapa saada ajatuksiani ulos. Toiset ovat puhujia, laulajia, maalareita jne, Minä olen ehdottomasti kirjoittaja.

Mitä menneiden kuukausien aikana on sitten tapahtunut? Olemme muuttaneet Monnan kanssa Töölöön, Gere on muuttanut opaskoirakoulun ja kodin väliä varmaan 100 kertaa ja työrintamallakin on vaikka mitä kivaa tapahtunut. Tällaista hyvin perinteistä meidän arkea. Juostaan pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, minä ja Gere sähläten kaikkea mahdollista ja Monnan koittaessa pitää hommaa kasasssa!


Viimeisin kirjoitukseni, mitä en ole koskaan julkaissut on käsitellyt minun ja Monnan suhdetta. Mehän olemme kimpassa, naimisissa, kollegoita, yhtiökumppaneita, 2 koiran vanhempia  ja rakastavaisia! Monta roolia siis kahden ihmisen välissä. Ehkä joku päivä kirjoitan sen loppuun ja pääsette lukemaan, mitä kaikkea tämä meidän elämä pitää sisällään! 

Nyt jatkan perjantai-illan viettoa yhdessä rakkaiden koiriemme kanssa! Monna lähtee Haloo Helsingin keikalle ja me jäädään tänne kolmistaan! 

Mukavaa perjantaita, 

Tuukka




12 kommenttia:

  1. Jee mestarin paluu! Ja heti asiateksti. Saatan myös kovin toivoa, että tuo vielä julkaisematon julkaistaisiin joskus. ;)

    VastaaPoista
  2. Yey, tervetuloa takaisin, Pursiaisen poika! Paluutasi on odotettu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ms Engorphinist! :) Oon mä tätä pitkään jo mielessäni haudutellutkin, joten nyt aika oli kypsä :)

      Poista
  3. Mahtavaa, mestari! Sinua on odotettu! :D

    VastaaPoista
  4. Hiphei, tervetuloa takaisin :) Hyvä teksti!

    VastaaPoista
  5. Alkanut jo vähän kaipailemaankin sun juttuja ;) Itse olen käynyt samat fiilikset läpi, mutta päätin siinä kohdassa vaan pysymään tutuissa ja turvallisissa blogeissa, että ei tule enää sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura! :)

      No se on varmasti ollut viisas päätös! Mullahan tämäkin asia meni överiksi :) ja pidin sitten kunnolla taukoa! :)

      Poista