maanantai 17. joulukuuta 2012

Harjoituksia, lukijakilpailu ja Jumanjin voima!

Edellisessä kirjoituksessa syvennyttiin paljasjalkajuoksun maailmaan. Toivottavasti saitte siitä jotain uusia ideoita ja ajatuksia.  Juttua riitti niin paljon, että unohdin lupaamani kilpailun sekä omat höpötykset siitä kokonaan. Älkää silti huolestuko. Nyt sitä piisaa. Viime viikkoni  sujui jo vähän joulutunnelmissa. Vaimoni on niin innokas jouluihminen, että meillä herää astianpesukonekin henkiin ja alkaa laulamaan petteri punakuonoa jo kuukausi ennen joulua :). Hyvähän se vaan on kun toinen iloitsee ja samalla siinä pääsee itsekin  oikein mukaviin fiiliksiin. Viime viikon loppupuolen treenit olivat vaihtelevaisuudessaan siistit! Perjantaina kävin salilla tekemässä rinta + ojentaja treenin ja juoksin muutaman kilometrin.

Lauantaina olikin gameday eli 2 salibandypeliä. Siellä miehet pääsevät toteuttamaan suuria unelmiaan menetetyistä ammattilaiskentistä, joten tunne sekä tekemisen meininki on aina katossa. Niin tälläkin kertaa. Hauskaa oli nytkin ja onhan noi pallopelit aivan mielettömiä. Varsinkin joukkuelajit, missä sattuu ja tapahtuu koko ajan jotain. Me pelataan kaveriporukalla 3 divisioonassa, joten kukaan ei ota lajia enää niin vakavasti mutta ihan hyviä pelaajia löytyy monien joukkueiden riveistä.

Joulupöydän herkkuja Kaisankodilla.
Sunnuntai menikin vaimon kanssa kuherrellessa ja vapaasta päivästä nauttien. Kävimme syömässä mahtavaa jouluruokaa Kaisankodilla, missä lankoni (eräs Etelä-Suomen mukavimmista miehistä) on töissä. Mahtavan ruokailun jälkeen lähdimme vielä jouluostoksille keskustaan. Tämän jälkeen minä olin velvoitteeni hoitanut ja pääsin kotiin tekemään töitä. Ankaran 3 tunnin puristuksen jälkeen karkasin vielä lenkille. Lähdin intiaanien hengessä juoksemaan Fivefingerseillä ja hauskaa oli. Lenkki oli tällä kertaa n.10km pitkä. Eikä tullut muuten yhtään kylmä vaikka lenkki oli kohtalaisen pitkä ja pakkastakin -6 astetta.

Fivefingers Lontrat ja Icebugin gaiterit takaavat luonnollisen tuntuman ja loistavan suojan lunta vastaan talven lenkeille.
Yksi parhaista asioista juoksemisessa, hiihtämisessä, pyöräilyssä ja ylipäätänsä ulkona liikkumisessa on se, kun näkee mielettömiä maisemia, uusia asioita ja välillä vähän outojakin juttuja. Sunnuntai-iltana ei paljon muita ihmisiä ulkona enää näkynyt ja keskityinkin nauttimaan maisemista. Tässä alapuolella potretti Huopalahden hoodeilta.
 
Huopalahden  rannoilla sunnuntai illan lenkillä.
Edessä oli taas uusi viikko ja uudet kujeet. Viikko alkoi naapurin Simo-koiran privaattikonsertilla n.06.00 aamulla. En sitten konsertin jälkeen saanut enää unta, vaan päätin lähteä tuntia aikaisemmin töihin, kun en enää oikein salillekaan olisi kerennyt. Työpäivä meni normaaliin tapaan. Kävin sähköpostit läpi, katselin mitä viikonloppuna oli tapahtunut, tein toimistohommia jne. Asiakkaita kävi mukavasti ja muutama kantiskin kävi tervehtimässä. Hauska päivä kaiken kaikkiaan. Kotiin tultuani söin välipalaksi banaanin, klementiinin, raejuustoa ja ruisleivän. Sitten olikin energiavarastot täynnä ja ei muuta kuin Fischerit jalkaan ja ladulle.
 
Tunnelmia Paloheinän laduilta.
Hiihtolenkki alkoi hieman eriskummallisissa merkeissä. Olin ehtinyt hiihtää Pirkkolan alppimaisemissa vasta n.200 metriä, kun kuulin koiran korvia vihlovan ulvonnan. Hetkeksi ajatukseni palasi Simon aamuiseen konserttiin ja ajattelin, että ei hemmetti, onks se seurannu mua tänne ladullekin. Sitten näin kun (ainakin viisimetrinen) kauris-peura ryntäsi lähes valon nopeudella n.20 metrin päässä minusta ladun yli. Laitoin silmäni kiinni ja muistin uutisissa kuulleeni maailman lopusta. Ajattelin, että tähänkö nyt päättyi Pursiaisen akan pojan taivallus elämän liukkailla laduilla, hiihtosauvat kädessä, Fischerit jalassa ja kireät trikoot pakaroitani puristaessa. Totesin hiljaa mielessäni, että näin en halua lähteä. Päätin ottaa vielä viimeisen ässän hihasta ja kiljaisin kaikkia tuntemiani jumalia samaan aikaan rukoillen JUMANJI!!!! Se tuntui auttavan, kun uskalsin avata silmäni oli kauris-peura jo tiessään. Huh, puna palasi poskilleni ja jatkoin lenkkiä. Hiihtelin rauhaisissa merkeissä Paloheinään ja siellä n.11 km lenkin. Suosittelen muuten kaikille hiihdosta innostuneille Paloheinän, Pirkkolan ja Keskuspuiston symbioosia. Siellä riittää latuja kierrettäväksi kyllästymiseen saakka ja aina voi vaihdella vähän reittejä niin ei käy lenkit tylsiksi.  
 
Legendaarinen ysäri leffa, joka palasi mieleeni hädän hetkellä!
Nyt kun talvi on tullut luoksemme on meidän maraton-harrastajien aika tehdä peruskuntoharjoituksia. Tulevan kesän maratoneihin on aikaa vielä monia kuukausia ja nyt on mitä otollisin aika kehittää peruskestävyyttä. Rakentaessaan talven aikana hyvän vahvan peruskestävyyden on sen päälle paljon helpompi lähteä tekemään kovempivauhtisia harjoituksia keväämmällä. Niillä sitten viritellään vauhtikestävyyttä sekä haetaan lopullinen juoksu- sekä kisakunto kohdilleen. Myös hiihto, erilaiset pallopelit, kuntosali, ryhmäliikuntatunnit jne. ovat hyviä peruskuntoharjoitteita. Pitää vain muistaa tehdä tarpeeksi pitkiä harjoituksia rauhallisilla sykkeillä.
 
Nyt vihdoin on tullut aika potkaista käyntiin ensimmäinen lukijakilpailu. Kaikkien lukijaksi liittyneiden kesken arvon 2kpl vetoketjullisia Spibelt vöitä (29.90€ / kpl). Spibelt on loistava keksintö kaikille liikuntaa harrastaville. Se löi itsensä ryminällä läpi heti markkinoille tullessaan. Spibeltin avulla voit kuljettaa lenkeilläsi kätevästi mukana puhelinta, avaimia, pankkikorttia tai vaikka energiageelejä. Siihen mahtuu näppärästi myös iphone ja vastaavan kokoiset puhelimet. Itse juoksin viime vuonna yhden maratonin spibeltin kanssa eikä se häirinnyt suoritusta tippaakaan. Se ei heilu eikä pompi juostessa, pyöräillessä tai hiihtäessä vaan pysyy tiukasti kiinni kropassasi koko suorituksen ajan. Kilpailu päättyy 23.12.2012 jolloin arvon kaksi onnellista voittajaa.
 
 
Aktiivista, liikunnallista ja erittäin rauhaisaa joulun odotusta toivottaen!
 
-Leevi "Jumanji" Pursiainen
 

24 kommenttia:

  1. Hiihtäminen tuntuu olevan sielläpäin aika vaarallista puuhaa. Milloin mikäkin mamma tai elikko hyökkii ladulle! =D Jännitystä ainakin piisaa.. =D Ai että kun pukki tois mulle sukset jouluna! Haluaisin niin päästä hiihtämään kanssa.

    VastaaPoista
  2. No niin tuntuu olevan :)!Tänä talvena mammat ja metsäneläimet ovat ottaneet nähtävästi yhteiseksi tavoitteeksi saada mut hengiltä :)Jos oot muistanu kirjottaa pukille kirjeen ja olla kiltti niin en näe mitään estettä sun haaveelle..:) Toivotaan että saat sukset niin pääset hiihtämään! Se on aivan mahtavaa..

    Leevi

    VastaaPoista
  3. Lupaavalta kuulostaa tuo Spibelt. Kaikenmaailman kamojen kantaminen lenkillä on rasittavaa varsinkin kesäaikaan, jolloin vaatteissa olevat taskut ovat pikkuruisia.

    Eksyin blogiisi Monnan kautta. Tsemppiä treeneihin! :)

    - P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, Spibelt jeesaa varsinkin kesällä kun on vähemmän vaatetta yllä ja taskuista pulaa..Kiitos tsempesitä ja hyvää joulun odotusta!

      -Leevi

      Poista
  4. Moi ja hauska blogi sulla, vaimosi kautta löysin tämän.
    Ehkä kun tätä tarpeeksi lukee, niin saa sen oman sysäyksen sinne lenkkipolulle (*mut kun se juoksu on aiiina muka niin hankalaa, vaikka tasan tiedän, että sitte ku se kulkee, ni se kyllä kanssa kulkee!)

    Itse oon tutustunut tohon vyöhön kesällä meripäivillä, ja heti piti mankua mies ostamaan toi mulle.
    Käytän vyötä (sen yhden kerran kuussa) lenkillä sekä salilla tuo on ihan ehdoton! iPod tuonne sisään ja hommiin.
    Jos joku ei voita tuota vyötä tästä kilpailusta, niin sitten kannattaa jo mennä ostamaan tuollainen.
    Kaverillekkin sain myytyä idean, kun osoitin, että sinne mahtui myös oluttölkki puhelimen kanssa :D

    Kilappa

    VastaaPoista
  5. Moikka, Kiitoksia!

    Toivottavasti saat sysäyksen lenkkipolulle! Pari ekaa lenkkiähän tuntuu karmealta mutta kyllä se tosiaan siitä helpottaa. Kannattaa myös keskittyä juoksemaan tarpeeksi hiljaa. Monesti sitä lähtee tauon jälkeen painelemaan ihan hirveää vauhtia ja sitten ihmettelee miten tästä voi joku muka tykätä..:)

    Hei toi sun myynti argumenttihan on ihan loistava, suomessa kun ollaan! Eli myyn sitä tästä lähtien bissen kantimena enkä puhu juoksemisesta sanaakaan..:)Olet oikeassa että tuote on kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan välttämätön! Tsemppiä treeneihin!

    -Leevi

    VastaaPoista
  6. Hei =) eksyin tänne vaimosi sivuilta.Täytyy nyt kyllä kehaista teitä, ootta aivan mainio pariskunta (varmaan livenäkin) ! =) Molemmilla hyvät jutut joita jaksaa lukia päivästä päivään.
    Jos voitan tuon vyön niin lupaan ja vannon, että juoksen levillä ruskamaratoonin (puolikkaan) 2013.

    Pakkasterveiset täältä Lapista
    terkuin - Mari-

    VastaaPoista
  7. Moikka ja paljon Kiitoksia! Ainakin omasta mielestämme ollaan tosi mukavia :)!Toivottavasti voitat vyön mutta voit kaikesta huolimatta toteuttaa hienon tavoitteesi juosta ruskamaratonin puolikkaan!Siellä on ainkakin komeet maisemat juosta! Huomattavasti paremmat kuin täällä..:)

    Kiitos kivasta kommentista ja tuuliset terveiset sekä rauhalliset joulunodotukset täältä etelästä!

    -Leevi

    VastaaPoista
  8. Ihan huippuhauska ja kiinnostava bloki, haaveissa kanssa Tukholman asfalttitiet ensi keväänä ni tämä sun tarinointi on OIVAA MOTIVAATIOTA! Tuo vyö on kokonaan uus juttu mulle mut JUST sitä mitä tarvitsisin, välillä kun ei tahdo salilla tai lenkeillä millään löytyä iPhonelle paikkaa :)

    Mukavaa joulun odotusta!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati, Tukholma on hyvä tavoite ja se on vielä hyvään aikaan. Ehtii koko kevään treenata ja kesällä sen jälkeen vähän lomaillakin :). Toivottavasti onni suosii sua, mutta jos arpa ei ole tällä kertaa suosiollinen niin ei muuta kuin äkkiä hakemaan omasi kaupasta! :)

      Mukavaa joulun odotusta sullekin ja kovasti tsemppiä juoksuharjoituksiin!

      -Leevi

      Poista
  9. Moikka! Minäkin löysin blogiisi Monnan kautta. Kiva lukea asiapitoisia postauksia! :) Itselläni on ensi keväänä tavoitteena ensimmäinen puolimaraton, jänskää! Kiva saada sinun ja vaimosi blogeista inspiraatio ja lisää tietoa liikunnasta ja juoksusta + kaikesta muusta. Vaikutatte tosi symppiksiltä ja ihanilta tyypeiltä! Jatkakaa samaan malliin :)

    -Np

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka,

      Kiitos positiivisesta palautteesta! Tää kirjottaminen on todella antoisaa ja olen erittäin otettu palautteesta! Koitan jatkossakin kirjoittaa kaikesta juoksuun, liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin littyvistä asioista joten ei muuta kuin jää seurailemaan mitä tuleman pitää :)

      Tsemppiä treeneihin ja hyvin se puolimaraton sitten keväällä menee..Ensimmäinen kerta jännittää aina mutta maaliintulon jälkeistä fiilistä ei voi selittää! Se on vaan niin mahtava tunne!

      -Leevi

      Poista
  10. Myös minä eksyin Monnan blogin kautta tänne :) Ja hyvältä vaikuttaa! Kivaa löytää taas uusi blogi mistä saa lisää motivaatiota omaan liikkumiseen.
    Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös tuo Spibelt joten ehdottomasti osallistun arvontaan.

    -Maiku-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiku! Hyvä, että eksyit Monnan blogin kautta ja lämpimästi tervetuloa eksymään jatkossakin :). Muiden harjoitusten seuraamisesta ja erilaisten teeni juttujen lukemisesta saa kyllä todellakin hyvin lisä-motivaatiota myös omaan liikkumiseen! Toivotaan sinunkin puolesta voittoa arvonnassa, että saisit Spibeltin omaksesi.

      -Leevi

      Poista
  11. Tuli tosta kauris-peurasta mieleen taannoinen maastopyöräily Lapissa. Oikeesti funtsailin, että käykö pahastikin, jos täräyttää vauhdilla poron kylkeen. Kun ei nuo tuommoiset(kaan) elävät liikehdi mitenkään ennalta-arvattavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah..:) No siinä voisi olla sekä poro että pyöräilijä ihmeissään. Mun kaveri meinasi kerran törmätä pyörällä hirveen Nuuksiossa, että kaikkea voi tosiaan sattua. Mun käsityksen mukaan noi hirvet, porot ja kumppanit eivät ole mitään järjenjättiläisiä eivätkä todellakaan millään tavalla ennalta-arvattavia..

      Porot on vielä niin erikoisia veljiä, että ne ei sirry edes auton tieltä pois saati sitten pyörän, että kai siinä voisi huonolla tuurilla käydä pahastikin. Selitäpä siinä sitten vakuutuyhtiölle, että törmäsin pyörällä poroon.."Joo, niin varmaan" Toivon sulle vilpittömästi poro-vapaata pyöräilyä :)

      -Leevi

      Poista
  12. En ookkaa kuullu nousta Spibelteistä, kuulostaa kyllä ihan huippukeksinnötltä :D Nimierkillä, lenkkeilijä joka piilottelee mm kesäisin avaimia läheisiin kukkapuskiin ;) Joten arvontaan osallistutaan!

    Olipa muuten jälleen viihyttävä teksti! Pieni morkkis tässä iski kun en ole itse päässyt hiihtäämään sitten viime perjantain :( Kelit eivät ole suosineet ja nyt on urheiluvarustet autossa junanvaunussa matkalla Leviä kun itse lähden perästä huomenna. Siellä otetaan menetetyt tunnit korkojen kera takaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka iinu,

      Spibelt jyräsi Suomen markkinoille viime kesänä, joten ei ihme jos et ole vielä kuullut. Se on kumminkin aika tuore juttu, mutta ehdottoman hyvä sellainen!Kukkapuskatkin on ihan hyvä piilo, mutta Spibeltille olisi silti varmasti käyttöä niin saa kukat kukkia rauhassa..:)

      Kiitos positiivisesta palautteesta. Vielähän meillä on onneksi talvea jäljellä niin keretään hiihtelemään kyllästymiseen saakka. Pidä hauskaa Levillä ja siellähän on loistava latuverkosto missä riittää hiihdettävää pitkäksi aikaa. Toivotaan, ettei pakkanen kiristy siellä pohjosessa hirveän kovaksi niin on kivempi hiihdellä ja käydä laskemassa..

      Rauhallista joulua!

      -Leevi

      Poista
  13. Hei hauska ja hyödyllinen "löytö" tämä blogisi! Itse olen lähdössä myös Tukholmaan 2013 menettämään maratonneitsyyden ja vinkkiä ja tsemppiä näyttää löytyvän täältä. Itseäänkin saa tsempattua paremmin lumipyryyn lenkeille, kun tietää muidenkin olevan samassa liemessä :). Osallistun myös arvontaan, vyölle löytyisi kyllä käyttöä.
    Jouluisin terkuin TaruS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Taru,

      Kiitos! Tukholman maraton on mielettömän hienosti hoidettu tapahtuma. Olet valinnut ihan oikean paikan ensimmäiselle maratonillesi!:) Hyvä jos saat jotain vinkkejä ja fiilistä mun raapustuksista! Meidän maraton harrastajien pitääkin tukea toisiamme :)! Toivottavasti onni suosii rohkeaa tuossa kilpailussa, se nähdään sitten ihan kohta kun arvonta suoritetaan! Hyvää joulua!

      -Leevi

      Poista
  14. Eksyin blogiisi Monnan kautta, ja osallistuisin arvontaan. En ole moisesta vyöstä ennen kuullutkaan, mutta mielelläni sitä lenkkeillessä testaisin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälleen kiitos Monnalle! Spibelt on loistava lenkkeillessä sekä muutenkin treenatessa, joten toivotan onnea arvontaan! Jatkossakin on laajasti juttua juoksusta sekä urheilusta ylipäänsä, joten jos aiheet ja kirjoitukset kiinnostavat niin eksy toki jatkossakin!

      Hyvää joulua!

      -Leevi

      Poista
  15. Mielenkiintoinen blogi! Mukava lukea asiaa ja treenifiiliksiä :)

    VastaaPoista
  16. Kiitos Ninni positiivisesta palautteesta!Koitan jatkossakin välittää teksteistäni niitä filiksiä ja tunteita mitä käyn läpi harjoitellessani!

    -Leevi

    VastaaPoista