Juoksuviikon loppu ja videon julkistaminen!

Kerroinkin jo viime kirjoituksessani, että vietin viime viikolla juoksuviikkoa. Vaarojen maratonille on nyt n. 5 viikkoa aikaa ja juoksun määrää on lisättävä selvästi, että kaikki menisi siellä hyvin tai edes kohtalaisesti! Tämän lisäksi saimme sunnuntaina iloisen yllätyksen, kun meidän pari viikkoa sitten kuvaamamme esittelyvideo valmistui. Tästä suuri kiitos Cool Group Productionille! Pate ja Nina ootte huipputyyppejä ja sen lisäksi vielä erittäin ammattitaitoisia, ahkeria,  visuaalisia ja kaikinpuolin lahjakkaita työssänne.

Kiipeäminen ei päässyt lopulliseen versioon!

Nyt jahdataan täydellistä kuvakulmaa!

Palataan nyt kuitenkin vielä hetkeksi loppuviikon tunnelmiin. Torstaina mulla oli normaaliin tapaan työpäivä 9-16. Töihin tulin pyörällä, niin kuin aina kun vain ei jotain ihan ihmellistä ole tapahtunut. Töiden jälkeen meillä oli vielä harrastesarjan fudismatsi Myllypurossa. Sinne menin pyörällä. Peli kesti sen rennot 2 * 20 min ja sitten luonnollisesti pyöräilin vielä kotiin hyvissä fiiliksissä voitetun ottelun jälkeen. Illalla urheilut näytti seuraavilta: Pyöräilyä 37km + fudismatsi 40min. Ihan kiva treenipäivä kokonaisuudessaan. Välillä on kiva juosta pallon perässä eikä hiipiä Robin Hoodit jalassa yksin tuolla keskuspuiston metsissä.

 

Fudismatsi ohi ja aika vaihtaa nappikset Puman juoksukenkiin!

 

Perjantaina ajattelin pitää lepopäivän. Urheiltua ei tullut muuta kuin tuo työ,matkapyöräily, mikä ei ole kovinkaan raskasta liikuntaa. Sekin on muuten ollut jännä huomata, miten kropalta ottaa aikaa tottua uusiin asioihin. Met ostimma Monnan kanssa yhdessä pyörät 5 vuotta sitten. Molemmat olimme pyöräilleet läpi nuoruuden, mutta sittemmin oli molempien pyörät varastettu tai hajonneet. Mulla oli sellainen komee "mummotsygä" kun olin  Meilahden haluttomin poikamies ennen Monnan tapaamista. Sillä mä kävin töissä ja iltariennoissa siihen asti, kun oltiin Monnan kanssa ihan ensimmäisiä kertoja treffeillä. Olin laittanut vähän eväitä koriin ja tarkoitus oli viettää erittäinkin romanttinen skotti-piknik Vanhankaupunginkosken rannoilla. No mullahan oli se mummopyörä alla ja hain naiseni Käpylästä kyytiin. Kaikki sujui kuin unelma siihen viimeiseen alamäkeen asti koskelle laskeuduttaessa. Sitä alas huristellessamme huomasin, että mit vit, tästä meni jarrut. Polkimet pyöri taaksepäin ihan tyhjää ja vauhti vaan kasvoi. No eihän siinä auttanut muu kuin hankkia aivan hirvee paniikki päälle ja vetää jotkut James Bond tyyliset puolipannut nurtsille. Onneks säilyttiin molemmat ehjinä eikä Monna laittanu mua kiertoon sen takii. Oliko se sitten rakkaan pyöräni viimeinen varoitus Monnasta :). No ehkä ei sentään, mutta sen jälkeen ostimme molemmille vähän urheilullisemmat pyörät.



Työmatkapyöräilyä!

Ja tästä päästiin siihen, että kun aloin polkea työmatkojani 8,5km suunta niin illalla tuntui jaloissa eikä juoksu oikein maistunut. Siinä meni kropalta se ensimmäinen kesä totutellessa uuteen liikuntamuotoon. Osasyy voi tietysti olla myös se, että aiemmin rento mummotsygällä poljeskelu vaihtui helvetilliseen hybridi revitykseen :). Tiedä nyt näistä. Huonon tarinani opetus oli se, että antakaa kropalle aikaa tottua uusiin lajeihin rauhassa.

 

Uusi-vanha laji Crossfit käynnissä! Kuva otettu uudella GoProlla!

 

Sitten koitti kauan odotettu lauantai. Paitsi, että tänä lauantaina jouduin töihin. Mulla oli siis poikkeuksellisesti 6 päivän työviikko johtuen 4Runnersin työntekijöiden viimeisistä kesälomista, sekä organisaatiomuutoksista. Meiltä lähti työntekijä, joka on vaikuttanut hieman työvuoroihimme. Onneksi kaikki ovat olleet aivan mahtavan joustavia. Kiitos teille rakkaat kollegani ja työtoverini.

4Runnersin tunnelmia! Juoksukenkien sovitus käynnissä!

Olin suunnitellut lauantaille vähän vauhdikkaamman juoksutreenin. Mietin pitkään, että missä vaiheessa pääsen sen tekemään. Mulla oli töitä 9-15 ja jo 17.00 meidän piti olla Kaisankodilla Bodom-järven rannalla hakemassa Monnan veljeä. Siinä hommassa hurahtaisi taas  ainakin 20.00 asti, kun oltiin samalla menossa ystävämme Suvin syntymäpäiväjuhlille. Kun hätä on suurin, niin apukin on lähellä! Camelbak marathoner juoksureppuni ponnahti yhtäkkiä mieleeni! Keksin, että voisin juosta kovemman 7km aamulla reppu selässä töihin ja palauttavan rauhallisen 7km töistä kotiin. Nappasin siis repusta juomasäiliön pois ja laitoin sinne vaihtovaatteet, niin sain toteutettua unelmani työmatkan juoksemisesta.

 

Aamulenkki ohi! Kamppi häämöttää taustalla!

 

Juoksu kulki kaikkinensa todella hyvin! Olin tyytyväinen fiilikseen ja siihen miltä juoksu tuntui. Vauhti nyt ei hurmannut, mutta ei se ole mulle mitään uutta. Tällainen vauhtikestävyys tyyppinen pitkää ja kovaa tehtävä juoksu on ollut mulle aina tosi vaikeeta ja on yhä edelleen. Olen pelannut koko ikäni jääkiekkoa ja salibandyä. Niissä vaihdot kestävät 45-60s ja sen jälkeen pääsee taas huilaamaan. Se on aivan erityylistä harjoitusta kuin tällainen kidutus :). Maratonit ovat sitten vähän päinvastaisia. Niissä juostaan niin pitkä matka, että suurimman osan matkasta meno maistuu kevyeltä ja vauhti on rauhallisempi.

Tässä vielä tiedot lauantain lenkiltä:


km    aika      matka  syke

1.	00:05:00	1.00	122
2.	00:04:39	1.00	137
3.	00:04:53	1.00	149
4.	00:04:49	1.00	148
5.	00:04:46	1.00	144
6.	00:04:40	1.00	150
7.	00:04:09	1.00	162

Camelbak Marathoner + 2XU:n comp.paita

Sunnuntaina minun piti tehdä selvästi pidempi lenkki, mutta niin kuin monesti elämässä käy niin nytkin meillä muuttui suunnitelmat ja aikataulut sellaisiksi, että pääsin juoksemaan vasta illalla. Kello oli jo sen verran, että typistin lenkin 13km mittaiseksi polku-metsä-hiekkatie lenkiksi. Kävin pitkästä aikaa pyörimässä Paloheinän metsissä ja siellä oli aivan mahtava fiilis. Hiekkateillä riitti juoksijoita, pyöräilijöitä ja muita liikkujia. Metsässä sain puolestaan olla ihan rauhassa omassa yksinäisyydessäni. Mulla oli taas Camelbakin Marathoner reppu selässä ja Inovin Trailroc 245 maastojuoksukengät jalassa. Ne ovat kyllä aivan mahtava kombinaatio. Molemmat lähtevät lokakussa Kolille mukaan. Lisäksi olen vaihtanut energiageeleissä ja karkeissa merkkiä. Uusi rakkauteni on GU! Suosittelen kokeilemaan. Ne chompsit (karkit) ovat niin hyviä, että jouduin miettimään mielessäni monennko kilometrin välein niitä otan ettei lenkki menisi aivan pelkäksi karkinsyönniksi :)

Sunnuntain lenkin varusteet! Inovin kengät, Gu:n ravinteet ja Camelbakin reppu! Homma toimi hyvin!

Nyt on taas aika sanoa hyvästit ja jatkaa muiden projektien parissa. Jatkossa pystyn tarjoamaan huomattavasti kattavampaa kuva ja videomateriaalia treeneistäni. Kävin nimitttäin ostamassa GoPro 3Hero black edition kameran. Pääsin tänään aamutreeneissä testailemaan sitä. Tästä lisää myöhemmin, mutta nyt en malta olla laittamatta teille paria kuvaa esimerkiksi. Tämä kyseinen vempele lähtee mukaani myöskin Vaarojen maratonille! Sitten saan tehtyä sieltä kivan muutaman minuutin videokoosteen kisasta.

Paloheinän komeat maisemat!

Tässä linkki meidän uuteen hienoon esittelyvideoomme! -> MT Personal Training

 

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! Meillä alkaa tänään taas salibandytreenit ja uusi kausi. Huomenna edessä on fudispeli ja Monnan X-Bike tunti. Lisäksi perjantaina lähdemme mahtavalla ystäväporukalla rapujahtiin kaverini mökille! Mahtava ja kiireinen viikko menossa kaiken kaikkiaan!

 

Aamuinen treeni käynnissä Pirkkolan kuntosalilla! Kuva GoProlla! Jee!

 

Tykätkää toisistanne ja olkaa positiivisia!

 

Tuukka