Juoksun täyteistä elämää, syviä ajatuksia ja matkajärjestelyitä

Olen välillä miettinyt, että tuleekohan vielä joskus se päivä eteen, kun saan tarpeekseni juoksusta ja koko urheilusta. Tykkään tai oikeastaan rakastan urheilua ja kaikkea siihen liittyvää. Harjoituksia, kilpailuja, pelejä, onnistumisia, epäonnistumisia, toiveita, tavoitteita ja Mikko Leppilampea. Eiku!Oho! (se käveli just tosta ohi). Urheilu on aina ollut vahva osa minua ja persoonaani. Olen aina liikkunut ja pelannut eri pallopelejä paljon ihan pienestä saakka. Olen huomannut, että määritän myös ihmisiä liikunnan ja liikkumattomuuden perusteella, vaikka ei tietysti saisi.

Urheilu on aina ollut minulle pakotie pois kaikesta muusta. Se on myös toiminut loistavana terapeuttina elämäni aikana. Samoin kuin innoittajana. Kuinkakohan paljon ideoita ja uusia suunnitelmia olenkaan lenkkieni aikana saanut päähäni? PALJON!

Viime vuosina urheilusta ja liikunnasta on tullut myös työtäni. Se onkin ollut sitten uusi juttu minulle. Aikaisemmin kun kävin aamulenkillä saatoin purkaa stressiä, hautoa uusia ideoita, pohtia tulevaa kesälomaa jne. Nyt saatan miettiä, että mitä liikkeitä laitan asiakkaan kuntosaliohjelmaan, miten saisin asiakkaan ymmärtämään proteiinien tarpeellisuuden ruokavaliossa tai mitä asioita minun pitikään muistaa hoitaa tänään töissä.. Ei hemmetti se tilaus pitkin laittaa jo eilen eteenpäin jne. Urheilu on läsnä kokoajan ja kaikkialla. Jos en itse liiku niin olen koutsaamassa asiakasta tai myyn asiakkaille kenkiä tai juoksuvaatteita. Nautin yhä tästä kaikesta suunnattomasti, mutta tuleekohan joku päivä eteen se hetki, kun kesken kaiken katseeni lasittuu, hanskat tippuvat käsistäni ja Nimbuksien nauhat aukenevat itsestään ja sanon hiljaa mielessäni, että nyt riittää! Toivottavasti ei.

Tämä edellä oleva paatokseni tuli tiistai-iltana mieleeni. Kohta varmaan ymmärrätte miksi. Tiistai-päiväni alkoi nopealla aamupalalla ja juoksuvarusteiden pukemisella. Olin edellisenä iltana päättänyt, että juoksisin aamulla töihin. Kello näytti 07.30, kun pussasin nukkuvaa vaimoani poskelle, heitin juoksurepun selkääni ja pamautin kotioven kiinni. Edessä oli piristävä ja herättelevä kevyt lenkki keskuspuiston läpi kohti työpaikkaa. Tässä vähän tunnelmia aaamun rauhasta ->

Keskuspuiston mystinen rauha

 

Lenkki osoittautui 7,5km pitkäksi. Kamppin tultuani painelin suoraan K-markettiin hakemaan aamupalaa ja evästä päivää varten. Tykkään yleensä tehdä kaikki ruokani kotona ja otan niitä sitten mukaan töihin, mutta välillä se on mahdotonta toteuttaa kuten nyt. Olen huomannut, että kotiruoka antaa huomattavasti enemmän energiaa pitkiin ja liikunnan täyttämiin päiviin. Terveysvaikutuksista verrattuna valmisruokaan on turha edes puhua. Ne tietää jokainen. Kaupasta sitten juoksujalkaa yläkertaan, matkalla harjoiteltu koiranpentu-ilme kasvoille ja anelemaan suihkumahdollisuutta vastapäiseen HealthExiin. Koiranpentu-look tehosi tai sitten näytin muuten vaan niin säälittävältä , että pääsin käymään siellä suihkussa.

Työpäivä meni normaaliin tapaan ja kovasti koitin taas kertoa täysvaimennuksesta, pronaatiotuesta, kiertojäykkyydestä, rullaavuudesta ja nastojen pitävyydestä talvisissa olosuhteissa. Kun kello oli 15.30 laitoin taas juoksukamppeet päälle ja painelin kohti Rautatientoria. Sieltä matka jatkui bussilla kohti juoksukouluni harjoituksia. Tiedossa oli mukavan porukan kanssa rauhallinen pidempi lenkki, niin fiilis oli itsellänikin kohdillaan. Lenkki meni niinkuin olin suunnitellutkin ja kaikilla näytti olevan hauskaa, tai sitten ne on vaan hyviä esittämään :). Juoksukoulun jälkeen mulla oli 2 vaihtoehtoa eli hypätä bussiin ja mennä kotiin tai juosta vaimoani vastaan. Tyhmä kun olen niin valitsin jälkimmäisen (ei siis johdu vaimostani vaan ylimääräisistä kilometreistä) joten jouduin juoksemaan vielä 5-6 km lisää, että pääsin käpylään. Illalla kun makailin sohvalla nämä edellämainitut ajatukset tulivat mieleeni. Totesin, että tiistai alkoi 7,5km lenkillä jatkui 7 tunnilla juoksun erikoisliikkeessä, mistä vetämään juoksukoulua ja siitä juoksin vielä kauppaan 5km. Juoksua oli kertynyt 20-25km ja sen lisäksi olin töissä juoksukaupassa 7 tuntia. Juoksun täyteinen päivä siis. :)

Seuraavana päivänä päätin, että juoksut on nyt juostu tämänkin päivän osalta ja menen salille. Tykkään käydä salilla yleensä heti aamusta ennen töihin menoa. Harjoitukseni Töölön kisahallilla alkaa yleensä klo:07.00 ja loppuu 8.30. Sitten palautusjuoma nassuun ja kohti kamppia. Aamutreenistä saa kummasti energiaa koko päiväksi ja tuntuu, että ajatuskin juoksee heti töiden alkaessa huomattavasti lennokkaammin kuin ilman treenejä. Nyt ohjelmaani kuului selkä + hauis treeni. Teen salilla 3-4 jakoista ohjelmaa riippuen siitä ehdinkö 3 vai 4 kertaa viikossa siellä käymään. Kun puhutaan eri jakoisista ohjelmista niin sillä useimmiten tarkoitetaan montako erilaista harjoitusta viikon aikana salilla tehdään. Jos on vaikka 2 jakoinen niin silloin tehdään kahta erilaista harjoitusta/ohjelmaa salilla. Jos ko. henkilö käy treenaamassa vaikka 4 kertaa viikossa niin 2-jakoisella ohjelmalla hän tekee 2 kertaa kummankin harjoituksen. Toivottavasti ymmärsitte tämän kankeaakin kankeamman selityksen.

Töölön kisahallilla saa aamulla harjoitella rauhassa.

Lupasin viimeksi kirjoittaa hieman Tukholman maraton-reissun järjestelemisestä. Tukholman maratonhan on Suomen suurin maraton. Täh?? Tarkoittaa siis sitä, että siellä on enemmän suomalaisia juoksijoita kuin missään Suomessa järjestettävässä maraton-tapahtumassa. Helsinki city runilla, naisten kympillä ja ehkä midnight runillakin on enemmän suomalaisia juoksijoita mutta tarkoitin siis maraton tapahtumia :). Onko ne ruotsalaiset nyt tässäkin meitä parempia? Valitettavasti näin taitaa olla! Suomen suurimmaksi mainostetulle Helsinki city marathonille osallistui viime vuonna n.4700 juoksijaa. Tukholmassa on vuosittain noin 21 000 juoksijaa joista on n. 5000 SUOMALAISTA ja koko porukasta n.5500 naisia, sekä se tärkein eli noin 100 000 kannustajaa reitin varrella. Tukholman marathon on juostu vuodesta 1979. Voin erittäin lämpimästi suositella sitä kaikille. Olen itse ollut siellä nyt kaksi kertaa aikaisemmin ja joka vuosi siellä on yhtä mukavaa ja kaikki järjestelyt toimivat ensiluokkaisesti.

 Tukholmassa 2012 juoksu numeron haku  ja pukeutumisesta voi päätellä jotain olosuhteista!

 

Kuva tosiaan tämän vuoden juoksusta jolloin sää oli aivan älytön. Siellä oli +1 astetta lämmintä, koko matkan ajan satoi vettä tai räntää ja tuuli oli puuskissa jopa 17-18 metriä sekunnissa. Muistan kun yhdellä ranta osuudella jouduin pitämään pipostani kiinni ettei se lennä Ahdin valtakuntaan. Toinen lämmin? muisto on 21km kohdalta kun noin 10minuutin ajan satoi rakeita vastatuuleen. Oli nätti tunne!! Rakas äitini lähetti lauantai aamuna ennen lähtöä viestin, että muista ettei sinun ole pakko juosta kun on noin huono sää. No sehän tiesin mun luonteellani vaan sitä, että päätin juosta sen vaikka väkisin! Ei tosiaan ollut mikään ennätysten rikkomiseen tehty sää, mutta kokemus sekin. Homma oli lähinnä eloonjäämistaistelua ensimmäisestä metristä alkaen. Koitoksesta teki jännän vielä sekin yksityiskohta, että olin unohtanut kaikki energiageelini kotiin ja aamulla kävin hirveessä kiireessä ostamassa sitten suklaapatukoita Åhlensilta matkan aikana nautittavaksi. Onnistuin vielä melkein myöhästymään lähdöstä ja juoksin sinne lähtöpaikalle suklaapatukoita kädet ja taskut pullollaan. On siinä porukka taas tsiigannu, että mikä hemmetin veijari tääkin nyt on? Kaveri tulee mielettömällä stanssilla lähtöpaikalle ja heti startissa siltä tipahtelee suklaapatukoita taskuista. Ei varmasti tuu selvitymään tota ensimmäistä juomapistettä pidemmälle!!

Mustan kissan paksut posket. Ensi vuonna olisi tarkoitus juosta -8kg tästä.

 

Tukholman maratonille voi osallistua Suomesta käsin oikeastaan kahdella tavalla. Toinen erittäin suosittu tapa on varata koko pakettti jonkun matkanjärjestäjän esim. Kalevatravelin kautta. Maksat vain x summan ja sinulla on sitten hoidettu osallistumisoikeus maratonille,  paikka maratonristeilyltä (Viking Line tai Silja Line), kuljetus laivalta lähtöalueelle ja juoksun jälkeen takaisin laivalle. Maratonristeilyt ovat todella suosittuja ja mikäs siellä on ollessa, kun koko laiva on varattu juoksijoille + kannustusjoukoille. Kaikki on tehty juoksijoiden ehdoilla aina menusta alkaen. On pasta-baria, hierontaa ja mitä lie aasille häntää koko laiva täynnä. Sen lisäksi laivalla on myös urheilukauppa josta saa hankittua kenkiä, tekstiilejä, sykemittareita, lisäravinteita, rakkolaastareita ja vaikka ja mitä. Menomatkan aikana pääsee purkamaan jännitystä juttelemalla muiden juoksijoiden kanssa ja takaisintulomatkalla jokaisella on oma ainutlaatuinen juoksutarina kerrottavanaan. On niitä onnellisia tarinoita, missä geelit imeytyivät ennätysmäisesti ja Mizunon lenkkarit rullasivat lähes äänennopeudella siivittäen juoksijan omaan enätykseensä. Sitten on tietysti myös niitä tarinoita missä edellisiltana laivalla tarjottu pasta oli paljon suolaisempaa mitä vaimo on kotona keittänyt ennen pitkiksiä, geelit eivät imeytyneet kunnolla, oli liian kuuma ilma kun Suomessa on treenattu viileämmässä kelissä tai ei saatu kunnon peesiä vastatuuli osuuksilla jne. Myös nämä selitykset ovat iso ja tärkeä osa hienoa juoksutapahtumaa.

 

Tämän vuoden Tukhoman marathon mun näkövinkkelistä!

 

Minä varasin matkamme tuolla toisella tavalla eli kun maraton juostaan lauantaina 01.06.2013 niin me lennämme sinne vaimoni kanssa jo perjantaiaamuna. Lentokentältä mennään jo totutusti bussilla Tukholman päärautatieasemalle. Sitten ei muuta kuin etsimään hotellia. Lentoja Helsingistä Tukholmaan on vaikka kuinka paljon ja ne eivät ole kohtuuttoman hintaisia. Meillä taisi olla noin 100€/henk edestakaisin. Mitä aikaisemmin ne varaa niin tietysti sitä halvemmalla saa. Lentoja on vielä noin tunnin välein eli voi vapaasti valita monenko aikaan haluaa lähteä. Hotellit ovatkin sitten jo paremmissa hinnoissa. Kovin edullisesti ei saa edes motellia ilman wc:tä. Tämän tietysti ymmärtää. Kysynnän ja tarjonnan laki.  Me olemme aina satsanneet tähän hotelli puoleen, joten nytkin varasin kunnon hotellin aivan keskustasta. Hintaa tuli noin 300€/2 yöltä (yllättävän edullinen). Keskustasijainti on kulkemisten kannalta huomattavan tärkeää. Ensimmäisenä vuonna hotellimme oli aika kaukana ja liikkuminen lähdön/maalin sekä hotellin välillä oli hieman ongelmallista. Maratonin jälkeen kun ei näin laiskana miehenä enää jaksaisi hirveästi kävellä. Viime vuonna otimme hotellin aivan keskustasta ja se helpotti kummasti elämää. Päästiin metrolla vielä aivan suoraan hotellimme alle, mikä oli mukava juttu varsinkin maratonin jälkeen. Metrolla pääsee siis myös erittäin lähelle Tukohlman olympiastadionia Tukholman maratonia suunniteltaessa pitää olla liikkeellä varhain. Osallistujamäärä tulee nopeasti täyteen ja parhaat hotellit sekä lennot buukataan myös nopeasti täyteen. Nyt eletään joulukuun alkua ja 21 000 paikasta on jäljellä enää n.4000. Jos olet suunnitellut juosta siellä ensi kesänä niin toimi nopeasti ja varaa matkasi sekä ilmoittaudu juoksuun jo nyt.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille teille jotka jaksatte raapustuksiani lukea sekä hyvää syntymäpäivää rakkaalle äidilleni!

 

 

 

 

-Leevi