Miten Pauliinan smoothiet, raakakakkujen papitar ja Monna liittyvät mun ruokavalioon?

Muutama vuosi sitten entisessä työpaikassani työskennellessäni sain kunnian tutustua mahtavaan tyttöön nimeltä Pauliina. Pauliina oli eloisa, iloinen, positiivinen, energinen ja se söi ihmeellisiä asioita. Muistan monta kertaa tilanteita, joissa Pauliina tuli töihin mukanaan itse tehty todella oudonnäköinen vihreä smoothie kädessään. Siitäkin huolimatta hän hymyili. Silloin mun ruokavalio täyttyi vielä enimmäkseen Saarioisten kinkkukiusauksista, kuin vihersmootheista enkä olisi kyllä kirveelläkään niitä Pauliinan juttuja maistanut. 

Raakasuklaat menossa pakastimeen!

Olen tietyllä tavalla ikuinen tutkimusmatkailija. Haluan aina nähdä uusia paikkoja, juosta aina eri lenkkejä ja innostua uusista asioista. Vaikka tuolloin Pauliinan smoothiet kohdatessani en vielä juurikaan riemastunut, niin silti jotain heräsi sisälläni. Jokin pieni aavistus siitä, että se mitä Pauliina teki täytyi olla oikein tai ainakin paremmin kuin tämä minun Saariois-show! 

Greenstreetin raakakakku workshop oli loistava!

Vuodet ovat vierineet ja paljon on asioita tapahtunut. Tänään minä aloitin päiväni juomalla spirulinalla ja ohranoraalla maustettua vettä, söin luomukaurapuuroa, marjoja ja join luomukahvia. Sitä ennen kävin ulkoiluttamassa aitoa luomu-labradoria. Monnan ennakkoluulottomalla asenteella uusia asioita kohtaan on ollut erittäin positiivinen vaikutus minuunkin. Nyt superfoodit ovat osa arkeani ja siitä, kuten monesta muustakin saan kiittää Monnaa, sekä muutamia muita ennakkoluulottomia, terveyttään vaalivia ihmisiä ympärilläni!

Maailmaa muuttuu ja me sen mukana. Olen alkanut yhä enemmissä määrin kiinnostumaan terveellisestä ruokavaliosta, joka sisältää mahdollisimman paljon tuoreita ja vähän käsiteltyjä ruoka-aineita. Ohjenuorani onkin, että mieti miltä syömäsi ruoka-aineet näyttävät luonnossa ja valitse sellaisia tuotteita, jotka ovat joko alkuperäisessä muodossaan tai mahdollisimman lähellä sitä. Silloin ne ovat todennäköisesti vähemmän käsiteltyjä, kuin muut vaihtoehdot. Peruna on peruna luonnossakin, mutta peruna-sipuli sekoitus pakastealtaassa on jo kauempana puhumattakaan siitä Mummon muusista, mikä on jauheena!

Kakuissa käytettäviä raaka-aineita!

Paljon olen vuosien saatossa muuttanut ruokavaliotani ja monelle entiselle asialle on löytynyt uusi korvike tai vaihtoehto. Minulla on kuitenkin vielä kaksi asiaa, joihin tunnen hakevani koko ajan jonkinlaista ratkaisua. Toinen niistä on alkoholi. Alkoholia en enää juurikaan käytä. Voisin sanoa olevani hieman puppelissa ehkä 1 kerran kuukaudessa. Alkoholiton olut, vichy tms toimii hyvin juhlatilanteissa, missä on "pakko" ottaa jotain. Silti koen välillä ja koko ajan yhä enemmän, että tuo yksikin kerta kuukaudessa voisi jäädä pois. En edes leiki, että se olisi helppoa. Olen viime aikoina huomannut sen, että minulle tulee huono-olo alkoholista (hehhe), mutta tarkoitan siis, että ihan vaikka 1-2 annoksenkin jälkeen. Se ei tunnu hyvältä eikä alkoholin käyttäminenkään järkevältä. Miksi syödä/juoda jotain, mikä tekee sinulle huonon olon?

Meidän valmistamia herkkuja!

Sitten pääsemmekin sen toisen asian ja varsinaisen aiheen pariin :): Miksi mun perhe sanoo mua saarnaajaksi? No tässä syy. Olen kirjoittanut jo 6 kappaletta pääsemättä asiaan :). Okei eli asiaan. Herkuttelu ja herkut on se toinen asia, mihin olen halunnut löytää jonkun ratkaisun. Tykkään välillä hemmotella itseäni ja liian sotilaallinen kuri ruokavaliossa ei minulle sovi enkä sellaista halua edes kannattaa. Tämä johtaa siihen, että välillä on niitä karkkipäiviä. Ongelma on taas se, että karkista ja muista tavallisista herkuista tulee huono-olo! Taas tulemme siihen, että onko järkeä syödä/juoda jotain, mistä tulee huono-olo Mun mielestä ei! Pari viikkoa sitten osallistuin raakakakku workshoppiin ja voi olla, että löysin tieni Roomaan!

Aino ja Monna työn touhussa!

 Greenstreet järjesti raakakakku workshopin. Menin sinne, niin kuin miehet yleensäkin uusiin paikkoihin eli vaimoni houkuttelemana. Aihe oli kuitenkin sellainen, että se ihan aidosti kiinnosti minua! Saavuimme "kakkutehtaalle" ja mua vähän jännitti. Onneksi meitä oli vastassa sydämellinen ja positiivinen raakakakkujen papitar Aino, joka teki minunkin jäykähköstä preesensistä, sekä  olostani hieman vapaantuneemman. 

Mulperit on petollisen hyviä! Maistakaa, jos ette vielä ole kerenneet!

Meidät jaettiin kolmeen 3-4 hengen ryhmiin. Mä sain vastusteluistani huolimatta ryhmääni Monnan ja Annan! Sitten Aino jakoi meille kaikille 3:lle ryhmälle omat reseptit ja kertoi samalla niissä käytettävistä raaka-aineista. Me saimme Monnan ja Annan kanssa valmistettavaksi puolukkakinuskikakun!

Mies ja sauva!

Sitten ei muuta kuin tekemään. Kakun valmistamisessa ei mennyt kuin hujaus, vaikka teimmekin sitä ihan rauhassa. Mä käytin miehenä tietysti koneita ettei vaan ego kärsi. Lisäksi pääsin levittämään kakkupohjaa vuokaan ja varastelin mulpereita aina kun vaan kerkesin. Kun kakku oli ready, niin me laitettiin se pakastimeen. Sen voi laittaa myös jääkaappiin, mutta siellä sen pitää olla pidempään ja sehän ei tällaisella perus-ahneelle kaverille käy :)! 

Tämän nimeä mä en muista, mutta hyvää oli!

Kun kakut olivat pakastimessa Aino antoi meille mahdollisuuden kokeilla raakasuklaan valmistamista. No se vasta helppoa olikin ja nyt joudun paljastamaan, että niitä olen kerennyt tekemään jo kotonakin! Kun kakut olivat vetäytymässä me herkuteltiin niillä suklailla. Mä maustoin omani tietysti niillä salakavalilla mulpereilla :)! 

Tämä oli joku mustikka-minttusuklaa!

Lopuksi koitti se hetki, mitä me kaikki olimme tulleet sinne hakemaan eli pääsimme niiden valmistamiemme kakkujen kimppuun! Voi ristus, että ne olikin hyviä ja verrattuna normaaleihin kakkuihin niiden ravintosisältökin on hyvä. Ennen kaikkea se suurin juttu näissä on se, että elimistö saa niistä erittäin paljon hyviä ravintoaineita, kuitua, vitamiineja ja vaikka ja mitä! Toisin kuin perinteisestä mansikkakermakakusta, josta ei kyllä voi sanoa samaa. Hirveä määrä sokeria siinä kyllä on, jos joku sitä kaipailee :). Raakakakut puolestaan eivät sisällä ollenkaan lisättyä sokeria ja niitä ei kypsennetä missään vaiheessa, jolloin kaikki niissä käytettävien raaka-aineiden ravinteet säilyvät lopputuotteeseen saakka. 

Meidän puolukkakinuskikakku!

Tämä raakakakku voisi olla SE juttu mulle! Niistä ei tule samalla tavalla ollenkaan huono-olo, kuin normaaleista sokereilla ja lisäaineillta kyllästetyistä karkeista ja herkuista. Lisäksi samalla kun herkuttelet saat myös erittäin järkevää ravintoa elimistöllesi. Ei ollenkaan huono yhtälö paljon liikkuvalle ihmiselle. 

Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän pitää myös koko ajan keskittyä ravinnon laatuun!

Monesti törmää todella alkukantaiseen ja lähes baarbaarimaiseen suhtautumiseen näissä raakaruoka asioissa. Toiset kertovat heti, että meillä on SA..NA syöty pullaa jo 40-vuotta ja syödään jatkossakin. Silloin kun herkutellaan, niin herkutellaan kunnolla ja unohdetaan tollaset hemmetin hössötykset! Okei, no se on ihan kiva, mutta ei se kokeileminen varmasti kenenkään terveyttä pilaa, päinvastoin! Monestihan nämä voimakkaat reaktiot ovat vain merkki pelosta uutta ja erilaista kohtaan. En minäkään näitä juttuja kenellekään tuputa eikä silloin tarvitse minullekaan tuputtaa sitä iänikuista korvapuustia ja pitää esitelmää, miten sitä syömällä pärjättiin jo talvisodassakin! 

Viikonloppu tulossa, mitäs valittaisiin?

Mun sanoma on nyt se, että ottakaa rohkea askel ja kokeilkaa raakaruokaa, raakasuklaata, raakakakkuja ja vaikka mitä raakaa, saatatte yllättyä!

Valitkaa mieluummin raakasuklaa. Samalla saatte kivaa tekemistä perheen kesken!

Mitä yllätyin, ihastuin ja lopulta rakastuin! Nyt on ensimmäiset raakakakut leivottu myös casa de Pursiaisessa ja hyviä olivat! 

Rakkauden täyteistä torstaita!

Tuukka