Suuri haravointihuijaus ja mökkeilyä!

Tuntuu, että kesälomalla aika menee kuin siivillä.

Nurmeksen mökki!

Nytkin on melkein huomaamatta hurahtanut viikko edellisestä kirjoituksestani. Olimme 5 päivää mökillämme Nurmeksessa. Olemme viettäneet siellä perheen kanssa lomia jo 30 vuotta. Se on isäni synnyinpaikka. Rakensimme sinne uuden mökin joskus 90-luvun puolivälissä. Se oli kovaa aikaa näin jälkikäteen mietittynä. Rakennusprojektin ajan asuimme kesälomat pienessä n.20 m2 mökissä, joka on entinen aitta. Mökistä kömmittiin aamuisin aamupalan jälkeen hommiin. Siellä sitä joutui 12-13 vuotias Tuukkakin olemaan apupoikana, minkä vaan osasi :). Olin auttamassa itse rakentamisessa ja sen lisäksi sain aina jotain mukavia omia projekteja, kuten halkojen kuskaamista liiteriin. Se oli kyllä niin kypsää hommaa pyöriä siellä rakentamassa mökkiä 4 viikkoa kesästä, kun kaverit olivat vantaalla vetämässä röökiä böönat kainalossa.

 Nyt sitäkin aikaa osaa arvostaa jo enemmän. Opinpahan ainakin tekemään työtä ja samalla sen, että tässä maailmassa ei saa mitään ilmaiseksi. Silloin näitä oppeja ei oikein osannut vielä arvostaa enkä mä nyt ehkä vieläkään niitä kaikkia ihan varauksetta allekirjoita, mutta suurimmaksi osaksi olen kiitollinen siitä kokemuksesta.

Nyt ollaan jo lähellä!

Me ollaan Monnan kanssa käyty mökillä pari kertaa vuodessa. Kesällä ollaan aina 4-5 päivää ja sitten talvella jossain välissä saman verran. Se on mukavaa ja vaikka siellä on melkein kaikki mukavuudet niin esim sisä-wc ja suihku puuttuvat, joten tällainen ultimaattinen Helsinki city boy saa totutella siellä vähän askeettisempaan menoon. Mökillä olemme ottaneet aina vähän iisimmin, niin tälläkin kertaa. Mulla meni yksi päivä suoraan sanottuna sikaillessa. Söin niin paljon karkkia, suklaata ja keksejä kuin kehtasin :). Hyviähän ne olivatkin! Sikailusta tuli vain niin mieletön henkinen sekä fyysinen morkkis/pahaolo, että mun herkuttelut jäivät yhteen päivään. Mutsilla on kova innostus hommata ja leipoa kaikkea hyvää. Nytkin tarjoiluihin kuului irtokarkit, lakupussi, mariannepussi, mustikkapiirakka, 2kpl suklaalevyjä. jäätelöä ja kahvikakku. Ole siinä sitten syömättä kun ne karkit tuijottaa sua 5 päivää :). Onneksi lomalla on kaikki mahdollista ja herkkuihin saa kajota, kunhan muistaa pitää edes osittan järjen mukana. Jos on kova treenikausi tai painonpudotus7hallinta projekti meneillää niin silloin pitää tietysti pidättäytyä lomallakin.

Kalamiehen tunnistaa Hirvikärpäs-takista!



Ota nyt ne kuvas että päästään syömään :)

Mulla on aikasemmin ollut vähän ongelmia viihtyä mökillä, kun kahden päivän jälkeen alan kiipeilemään seinillä. Jostain syystä juokseminenkaan ei siellä oikein maistu. Kotona juostessa näkee paljon ja koko ajan vaihtuvat maisemat tarjoavat mukavasti virikettä mun levottomalle sielulle. Tuolla mökkitietä juostessa ei vaihdu mikään. Samaa saatanan peltoa ja metsää toinen-toisensa jälkeen. Sen tylsyyden keskellä siellä on vielä itikoita ja paarmoja, joita saa pelätä henkensä edestä :). Jos niitä ei näy niin sitten saa jännittää sitä, että törmäätkö karhuun tai susiin. Hullun hommaa sanon minä! Mökkeily ei oo kyllä välttämättä mun juttu..:). Sanoinkin Monnalle viikko sitten, että jos mä joskus jossain mielenhäiriössä alan puhumaan mökin ostamisesta niin vedä vaan kunnon halolla otsaan, että tuun järkiini!

Parina viime vuotena ollaan Monnan kanssa alettu keksimään itse viihdykettä. Ollaan lähdetty rohkeasti selvittämään mitä kaikkea Nurmes tarjoaa matkailijoille ja sehän tarjoaa vaikka mitä. On tenniskenttää, yleisurheilukenttää, jäähallia, fudiskenttiä, punttisaleja, kiipeilyä, monitoimihalli, beachvolley kenttiä, hiihtolatuja ja vaikka mitä! Nyt meillä meneekin tuo mökkielämä jo joutuisammin, kun lähdemme aina sporttailemaan jotain tuonne Nurmeksen keskustaan. Pelkkä mökillä istuminen saa mut niin hulluksi ettei sitä katsellessa riitä kenenkään rakkaus eikä ymmärrys!!

PielisAreena-Taivas maan päällä!

Tällä kertaa googlailtiin siis taas uusia ideoita ja löysimme vajaa vuosi sitten valmistuneen PielisAreenan yhteystiedot. PielisAreena on monitoimihalli, joka mahdollistaa mm. seuraavien lajien harrastamisen: salibandy, tennis, koripallo, lentopallo, futsal, jousiammunta, kuntosali seinäkiipeily ja boulderointi. Menimme sinne ja ikäväksemme huomasimme, että se on kiinni. Ensimmäinen ajatus oli, että tää on ny täsä. Aloinkin heti paasaamaan Monnalle kuinka vi..n järjetöntä tää Suomen oikeusvaltio toiminta tässä urheilussakin on. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta jos et etukäteen lähetä kirjallista hakemusta vähintään vuotta aikaisemmin ja käy sitten kuukauden välein doping-testeissä niin sinulla ei ole mitään mahdollisuutta päästä treenaamaan yhtään mihinkään, vaikka liikuntapaikka olisi täysin käyttämätön sillä hetkellä. Näin tapahtuu siis jatkuvasti esim. jalkapallokentillä ympäri pääkaupunkiseutua.

 

 

 

No tästä paasauksestani huolimatta menimme viereiseen Hyvärilän Matkailukeskuksen infoon kysymään pääsisimmekö boulderoimaan ja käymään salilla. Infon ystävälliset tytöt hoitivat homman erittäin mahtavasti. Maksoimme boulderoinnista 5€ ja saimme avaimen millä pääsimme halliin sisään. Hallissa ei siis ollut ketään muita kuin me kahdestaan. Saimme riehua siellä keskenämme niin paljon kuin huvitti. Tämä on urheiluhenkeä, asiakaspalvelua ja ystävällisyyttä parhaimmillaan.

Kiipeilyä!

 Aloitimme treenit boulderoinnilla, mikä on tiivistettynä kiipeilyä suht. matalalla ilman köysiä. Tuolla oli erittäin paksut patjat alla eli vaikka ote lipsahti välillä irti niin mitään hätää ei ollut. Seinät olivat n. 3-3,5 metriä korkeita. Boulderointi oli todella hauskaa ja samalla raskasta hommaa. Mä leikin apinaa n. 35min ja olisin voinut jatkaa vielä pidempäänkin. Heti täytyy tunnustaa, että vaikka pääsin monta rataa siellä läpi niin niitä kaikista pienimpiä palikoita (punaisia) pitkin en päässyt etenemään juuri lainkaan. Patja tuli erittäin nopeasti tutuksi myös negatiivisen seinän kohdalla. Kirjoitinkin facebookkiin, että kunnioitan kiipeilyä harrastavaa ystävääni vielä entistä enemmän tuon kokeilun jälkeen. Hän lupasi ottaa mut joskus mukaan ja näyttää vähän mestarin mallia. Samalla sain noottia lenkkareista :). Kiipeilyynhän on olemassa tietenkin ihan omat varusteet, mihin kuuluu masokistisen pienet kiipeilykengät.

 

 

 

Jaksaa jaksaa!

 

Boulderoinnin jälkeen menimme vielä salille. Mulla oli ohjelmassa rinta-ojentaja-hartia/olkapää treeni. Sali oli pienehkö, mutta ehdottomasti kuitenkin täysin riittävästi varusteltu ja aivan uuden karhea. Toivon, että Nurmes, siellä asuvat ihmiset ja varsinkin nuoret urheilijat osaavat hyödyntää näitä mahtavia treenipuitteita. En näe mitään estettä miksi sieltä ei voisi nousta urheilijoita Suomen huipulle lajissa kuin lajissa. Ainakaan treeniolosuhteista sen ei pitäisi enää jäädä kiinni.

 

Treenin jälkeen maistuu karjalanpaisti ja kuha!

Treenin ja virkistävän suihkun jälkeen suuntasimme viereiseen Hyvärilän lomakeskukseen syömään. Siellä oli oikein sellainen perinteinen Pohjois-Karjalalainen pitopöytä. Oli karjalanpaistia, kuhaa, lohta, salaattipöytää jne. Ai että! Täytyy nyt tästä ruoka puolestakin antaa täysi kymppi!

 

Mökiltä kotiin ajaessamme pysähdyimme matkalla Joensuuhun. Kävimme  kahvilla ihanan ja aina positiivisen Annan kanssa. Monna ja Anna ovat tutustuneet blogien kautta ja ovat nykyään hyviä ystäviä. Me oltiin siellä Geren kanssa vähän turisteina ja koitimme pysyä mukana jutuissa. Aina kun puhuttiin jostain Fittrainingin Sirpasta tai Want you to be my fitin Mikaelasta niin me kateltiin koiran kanssa toisiamme ja koitettiin näyttää mahdollisimman viisailta :). Mä kun en ole ihan niin perillä näistä eri blogien kirjoittajista kuin tytöt. Oli todella mukava käydä kahvilla ja puhuttiinhan  me tottakai paljon muustakin kuin blogeista :). Kunha nyt vaan vähän väritin jutttua..Tästä pääsette muuten piipahtamaan tytsyjen blogeihin. Ne on molemmat todella hyviä niin kuin kirjoittajansakin. Käykäähän tutustumassa: Monna treenaa ja Anna mun treenaa

 

Kaunista kahviseuraa Joensuussa!

 

Asiasta toiseen! Oletteko kiinnittäneet huomiota, että taas alkaa olla se aika kesästä, kun mediamme näyttää tasonsa ja antaa näitä mielettömiä ohjeitaan suomalaisille lomailijoille. Mun kaksi ehdotonta suosikkia on, että "Menikö kesä juodessa ja työhön paluu on edessä? Näin katkaiset putken." ja toinen vielä pahempi on nämä kuntoiluvinkit mökille.

 

 

 

Eilinen Ylen aamu-tv ylitti jo kaikki rajat mauttomuudellaan. Siellä oli personal trainer kertomassa, miten mökilläkin voi liikkua muiden askareiden lomassa. Tehtiin jumppaa vesiämpäreillä, haravoitiin ja kasteltiin kukkia. Siis mitä helvettiä? Eikö nämä kyseiset toimet mene ihan perinteisen puuhastelun piikkiin. En mä nyt ainakaan laske jotain haravointia treeniksi.

 

Kaikista pahinta tässä koko jutussa on nyt se, että valitettavan monet ihmiset haluavat uskoa tämän todeksi ja he ajattelevat, että kunto pysyy ennallaan tai jopa hieman parantuu, jos muistaa haravoida mökillä tai kantaa vedet saunaan. Todellisuudessahan se ei valitettavasti kuitenkaan näin ole. Jutussa mainittiin vielä, että kunto ei ehdi juurikaan tippumaan kahdessa viikossa. Varsinkaan jos muistaa tehdä tätä edellä mainittua jumppaa. Voi ristus! Milloinkohan ihmiset heräävät siihen, että hyvä kunto vaatii yksinkertaisesti älyttömästi harjoittelua. Näillä kukkienkastelu-jumpilla ei ole mitään tekemistä harjoittelun kanssa. Samoin kuin ei ole imuroinnilla, tv-tason pyyhkimisellä kuin astianpesukoneen tyhjentämiselläkään. Nämä ovat arkisia askareita, jotka kuuluvat ihmiset normaaliin arkeen. PISTE! Harjoitukset ovat sitten asia erikseen. Siellä pitää tulla hiki ja jos haluaa ihan aidosti kehittyä niin välillä pitää tulla myös epämukava olo ja hengästyä. Niin se vaan on aina ollut ja niin se tulee aina olemaankin! Mun mielestä pikkuhiljaa voisi olla aika kypsä siihen, että unohdettaisiin tämä ihmisten huijaaminen ja alettaisiin puhumaan totta. Haravoi itsesi ylipainoiseksi voisi olla ensimmäinen totuus.

 

Haravoimalla kunto säilyy!

 

Samat asiathan toistuvat mm. suositussa Heiaheia palvelussa. Sinnnekin ihmiset merkitsevät harjoitteluksi shoppailun, imuroinnin tai käsien rasvaamisen. Joka kerta, kun  näen tällaisen merkinnän pala minusta ja uskostani ihmisyyteen katoaa pysyvästi :). Palvelu itsessään on toimiva. Ei siinä mitään, mutta kaikilla sieltä löytyvillä aktiviteeteilla ei ole mitään tekemistä urheilun tai liikunnan kanssa.

 

Olkaamme viisaampia ja noudattakaamme vanhoja hyväksi havaittuja konsteja. Haravoidaan, rasvataan käsiä ja jonotetaan kaupassa ihan hyvin vuoksi. Ei lasketa sitä urheiluksi. EIHÄN!!

 

Kiitos ja anteeksi!

 

Mukavaa heinäkuun jatkoa toivotellen!

 

Tuukka