Back in business

Nyt palataan taas itse asiaan eli treenamiseen. Viimeiset kirjoitukset ovat liittyneet susiin, lapsuuden maisemiin ja ruokavalioon. Nyt on aika kirjoittaa taas treenaamisesta.

Tää viikko on ollut perinteisen tapahtumarikas noin ylipäätänsä. Hah, kirjotankin teille samalla miten yhdistää harjoittelu, perhe, ystävät, työt ja kaikki muutkin elämän osa-alueet. Monesti kuulen, että ei ehdi sitä eikä ehdi tätä, kun on kiireinen työ, lapsia, koira tms. No lapsiperheen arjessa riittää toki haasteita. Sitä en kiellä, mutta kyllähän moni kerkeää harrastuksiinsa vaikka 2-3 kertaa viikossa, jos niin tahtoo. Lapsen olemassaolo ei mielestäni estä omaa liikkumista. Tästä löytyy esimerkkejä vaikka kuinka. Kyse on vaan oman elämänsä aikatauluttamisesta ja siitä mihin haluaa satsata. Jos halua riittää niin usein on mahdollista järjestää myös sitä aikaa harrastuksiin. Jos taas halua ei löydy niin silloinhan sitä aikaakaan ei tule järjestetttyä. Yksinkertaista matemattiikkaa.  Lapsiperheen kiireet ovat muuten aika yleinen selitys omalle liikkumattomuudelle. Sitä kuulee todella paljon. Sehän on myös sellainen selitys, että ei siihen voi oikein mitään sanoa. Jos sanoisin takaisin, että älä nyt selitä kyllähän sä kerkeet, jos vaan haluut!, niin asiakashan loukkaantuu siitä välittömästi. Miten se voi sanoo noin mun lapsista. Eihän se tiedä itse yhtään minkälaista meillä on. Timo-Eevertti ei syö aamulla ja Marja-Terttu ei suostu pukeutumaan. Lähde siinä sitten lenkille. Helppoahan se on syyllistää kun ei itsellä ole lapsia. Ei se voi tietää minkälaista se arki on. Eiks vaan näinhän se menee? Lapset ovat tabu ja sitä kautta saadaan helppoja tekosyitä omalle liikkumattomuudelle. Toinen vakiosyy on työkiireet. "Mä teen tiiätsä niin pitkää päivää ja pomo hengittää niskaan! Koko ajan pitää tehdä tulosta ja työmatkoilla menee puolet vuodesta." Uraohjusten arki on kiireistä sekin. Väitän silti, että sieltä pystyy kaivamaan sen 30-60 min 3-4 kertaa viikossa liikunnalle. Alexander Stubb on hyvä esimerkki. Miehellä riittää varmasti kiireitä työrintamalla, mutta silti jää aikaa harrastaa liikuntaa monipuolisesti.

Poseeraamista maanantain salitreenin jälkeen!

Lähdetään sitten liikkeelle käymään viikkoa läpi. Herätyskello pirahti soimaan maanantaina 06.00. Ei muuta kuin pirteänä ylös ja aamutoimille. Edessä oli kuntosalitreeni Töölön kisahallilla, joten aamupalaksi vetäsin maitorahkan, klementiinin ja banaanin. Näillä sitä jaksaisi pumppailla ja saadaan heti aamusta myös niitä proteiineja (maitorahkasta) kehoon. Banaani edustaa taas hiilihydraatteja. Vuorossa oli rinta-ojentaja-vatsa päivä. Treeni menikin oikein mukavasti ja pyöräillessä sai kivan alkulämmön päälle. Liikkeinä minulla oli: penkki, penkki/vinopenkki käsipainoilla, niin että aloitin tasapenkillä ja nostin penkin kulmaa aina joka sarjan jälkeen. Näin sain kohdistettua rasitusta eripuolille ja otettua mukaan vähän eri lihaksiakin. Sitten ristikkäistalja ylhäältä, vipunostot tasapenkillä rintalihaksille, peck deck, ojentajat taljassa suoralla tangolla, dipit, + vatsat/selät/kyljet. Tässähän sitä jo olikin. Salilla teen monesti niin, että minulla on joka harjoituksessa ns. pääliike tai kaksi joita teen useamman sarjan ja sitten muita liikkeitä 2-4 sarjaa. Nyt pääliikkeitäni olivat penkki+ vinopenkki käsipainoilla. Sitten olikin aika suunnata suihkuun, juoda palkkari ja hypätä taas pyörän selkään ja polkaista töihin. Treenin jälkeen on hyvä fiilis aloittaa työpäivä. Sitä on todella pirteä ja hereillä heti alusta alkaen. Maanantai ilta meni lepäillessä ja valmistautuessa loppuviikon kuvioihin.

Mäkelänrinteen meininkiä tiistai aamulta!

Tiesin alun alkaen, että tiistaista tulee kiireinen. Olin taas ennalta fiksu. kun muistin että puolisoni lähtee aamulla ohjaamaan tunteja Mäkelänrinteeseen niin ajattelin lähteä mukaan. Herätys oli tavallista aikaisemmin eli 5.30. Banaani ja maitorahka poskeen ja matkaan. Märskyssä kerkesin tehdä 90min treenin ja ohjelmassa oli selkä+hauis. Kivaa oli vaikka treeni alkoikin aikaisemmin kuin yleensä. Selkä+hauis päivänä mun liikkeet vaihtelevat aika paljon. Nyt oli vuorossa: ylätalja eteen (pääliike), alatalja, kulmasoutu, yhden käden kulmasoutu, hauikset käsipainoilla, hauikset vinolla tangolla, rinnalleveto+työntö (osaksi lämmittelynä), vatsat, selät, kyljet, jotain tähän suuntaan.

Tiistai jatkui töiden merkeissä ja salilta lähdin suihkun ja palkkarin siivittämänä kohti tossukauppaa. Siellä hurahtikin väli 9-16. Sen jälkeen sporalla stadikan parkkikselle, autoon ja asiakkaan luokse. Asiakkaan kanssa edessä oli kuntosalitreeni ja uuden ohjelman läpikäynti. Se oli kivaa. Aina tulee hyvä fiilis myös itselle jos näkee että asiakas tykkää treenistä ja vetää sen ihan täysillä. Silloin tietää onnistuneensa. Kotiin ajellessani kävin vielä kaupassa, että saadaan ruokaa pöytään. Kun laittelin Nissania parkkiin 20.30 aikoihin oli päiväni vihdoin pulkassa.

Hyvällä aamupalalla jaksaa paremmin ne pitkätkin päivät!

Keskiviikko alkoi tehokkaalla hössöttämisellä keittiössä. Eilisen venyttyä pitkäksi emme olleet ehtineet tehdä ruokaa, joten se oli hoidettava nyt. Ei muuta kuin kello soimaan 06.50 ja suihkun jälkeen kanaa ja vihanneksia pannulle ja riisit kiehumaan. Nostin vielä sormeni kohti kattoa ja lausahdin lyhyen isä meidän osion jotta vaimo ei herää minun kokkailuihini vaan saisi nukkua rauhassa. Rukoukseni kuultiin ja vaimo nukkui kuin tukki. Hänelläkin on erittäin vaihtelevat työajat, joten hyvät unet ovat tarpeen. Ruoan valmistuksen ja rukouksien jälkeen tuli töihin lähdön aika. Nappasin varastosta uudenkarhean maasturini ja polkaisin sillä työpaikalle. Talvi pyöräily on muuten mahtava laji ja suosittelen sitä jokaiselle. Pukeutumalla kunnolla pärjää viileämmälläkin säällä eikä sitten tarvitse venttailla  bussia kylmissään tuolla teiden varsilla. Oma pyörä -> omat aikataulut. Se tekee elämästä taas vähän stressittömämpää. Mun työmatka on varsin kohtuullinen n.7,5km /suunta, mutta kivasti siinäkin kilsoja kertyy kun jaksaa rullailla. Jos menen 4 päivää viikossa pyörällä niin siitä tulee 60 km ja kuukaudessa 240 ja jos talvikuukausia on 4 niin se tekeekin jo 960 km. Aika paljon hyötyliikuntaa. Tossukaupassa vierähti tunnit 9-16. Sitten pyörällä kotiin syömään ja lepäilemään hetkeksi. Illalla oli vielä viikon kohokohta eli 1,5h salibandytreenit. Treeneissä oli taas kivaa. Ainoa negatiivinen asia on ajankohta. Meidän treenit loppuu vasta 21.30 jolloin olen kotona 22.00 aikoihin. Sitten kun syö, venyttelee ja antaa kropan vähän rauhoittua niin kello onkin jo yli puolenyön. Se on silti pieni hinta mukavasta harrastuksesta ja siitä, että saa viettää 2-3 tuntia laatuaikaa hyvien kavereiden kanssa. Minulla on se onni, että meillä on ns. kaveripiiristä kasattu porukka ja olemme tunteneet parhaimmillaan toisemme jo 25 vuotta. Osa pelaajista on liittynyt mukaan viime vuosienkin aikana, mutta kaikki ovat nyt kuin suurta perhettä ja se jos mikä on joukkueurheilua parhaimmillaan.

Tässä mun kokkailuja. Maustamatonta kanaa, ruispastaa, paistettuja vihanneksia ja tomaattia.

Torstaina kukko kiekaisi 07.00 aikoihin. Edessä oli treenit asiakkaan kanssa Töölön kisahallilla 8.30 alkaen. Tilanne oli taas se, että ruokaa emme olleet ehtineet edellisenä päivänä tehdä. Ei muuta kuin essu niskaan ja pannut kuumaksi Leevi. Päivän ateriaksi valmistui uuni lohta, vihanneksia, ja ruispastaa. Taas tuli yllättäen kiire. Eväät kuppiin, ukko pyörän selkään ja hirmu vahtia kohti kisahallia. Ehdin juuri ja juuri. Treenit siellä menivät hyin ja jäin sen jälkeen tekemään vielä oman harjoituksen. Vuorossa oli olkapäät-hartia ja vähän rintaa. Tämän jälkeen jo tutut kuviot eli suihku, palkkari ja töihin 4Runnersiin. Siellä oli normaalia pidempi päivä, koska hommia oli kertynyt todella paljon . Aloitin työt jo 12.00 ja suljin ovet 21.00. Energisen päivän päätteeksi  polkaisin pyörällä kotiin ja päivä oli virallisesti pulkassa 21.45. Ei siinä enää paljoa sitten jaksanut ihmetellä. Iltapalat naamaan ja nukkumaan.

Hyvänä välipalana toimii maitorahka ja hedelmä. Muistakaa vetää sitä protskua pitkin päivää.

Perjantai oli hieman erilainen työpäivä. Minulla oli tapaaminen yhden maahantuojan kanssa ja kävin katsomassa syksyn 2013 juoksukenkiä sekä vaatteita. Ennakko-ostot ovat mukavia tapahtumia ja kivaa vaihtelua arkeen. Siellä näkee seuraavan  kauden mallit ja kuulee faktat uudistuksista joita kenkiin ja vaatteisiin kohdistuu. Lisäksi keskustelemme ja ideoimme hieman tulevia tapahtumia ja markkinointiin liittyviä juttuja. Hauskaa ja hyödyllistä. Tapaamisen jälkeen tulin poikkeuksellisesti kotiin tekemään töitä. Perjantai oli lepopäivä urheilusta, joten työt lopetettuani katselin telkkaria, torkuin sohvalla ja rentouduin muutenkin. Illalla kävimme vielä vähän kaupoissa ja nautimme toistemme seurasta. Kaiken kiireenkin keskellä pitää muistaa antaa aikaa sekä itselleen että parisuhteelle. Mä tarvitsen välillä omaa rauhaa ja täysin aikatauluttomia hetkiä. Perjantai iltapäivä oli sellainen. Sain olla rauhassa, kukaan ei kysynyt mitään ja sain tehdä tai olla tekemättä ihan mitä halusin. Laitoin puhelimen kiinni ja olin aivan omissa oloissa.

Lepo tekee välillä hyvää...

Lauantai alkoi rauhallisissa merkeissä. Heräsin vasta 09.30 ja vaimo olikin keittänyt jo aamukahvit valmiiksi. Loistava herätys siis. Syötiin rauhassa aamupalaa ja nautittiin mukavasta fiiliksestä. Puolenpäivän aikoihin lähdettiin sitten molemmat treenaamaan. Vaimo meni salille ja mä olin sopinut kaverini shakaalin kanssa juoksutreffit. Ilma oli kirpeän raikas. Pakkasta noin 10 astetta ja aurinko paistoi. Mikäs sen mukavampaa. Laitoin päälle Nike pro bokserit, tekniset 3/4 alushousut, Löfflerin windstopper trikoot, Löfflerin teknisen transtex t-paidan, Niken välipaidan, Gore windstopper takin, Roeckl sormikkaat, pipon, Buffin kaulurin ja jalkaan uudet Newbalance 1080 v3 juoksukengät. Ne ovat täysvaimennetut, neutraalit ja mukavan kiertojäykät. Tuntuma alustaan oli loistava ja vaikka kyseessä oli ensimmäinen lenkki ne eivät 15km aikana painaneet mistään. Mukava yhdistelmä rullaavuutta, keveyttä ja vaimennusta. Kengät toimivat todella hyvin ja olin niihin tyytyväinen. Varusteisiin kannattaa satsata jo senkin takia, että sinun ei tarvitse välittää mistään muusta kuin itse juoksemisesta lenkkien aikana. Jos alushousut hiertävät, kengät puristavat, pipo on vinossa ja takki aivan liian kuuma niin eihän kukaan tykkää silloin juosta. Lauantain lenkillä pukeutumiseni onnistui loistavasti ja juokseminen oli mahtavaa. Kaverini pakkasraja on kuulemma 10 astetta, sitä kylmemmällä se ei lähde lenkille. Mun onni on, että sillä ei joko ole ulkolämpömittaria tai sitten  se ei muista katsoa sitä, koska nytkin se kyseli vasta ulkona, että paljon täällä on pakkasta. Siinä vaiheessahan on myöhäistä enää perua.

New Balance 1080 V3- uudet kengät!

Koko varustus löytyy tästä!

Puhuttiin lenkin aikan, että tässä alkaa olemaan jo ihan kevätfiilis. Aurinko paistoi ja ihmiset hymyilivät. Juostiin 15km lenkki pitkin Sörnäistä-Kumpulaa-Käpylää-Arabianrantaa ja Oulunkylää. Kuka vielä kehtaa väittää ettei Helsingissä voi juosta? Bullshit! Okei, kun juoksin hesaria pitkin kohti Sörnäisten kurvia sain muutamia vihamielisiä katseita paikallisilta "yrittäjiltä" ja antauduinpa jopa lyhyeen keskusteluun eräällä kulmalla seisovan kaverin kanssa. Keskustelusta muodostui hyvin lyhyt kun tämä ystävällisen oloinen veli huusi mulle "skybidifguil giruirret skigigigig rääd". Miehen ilme oli innokas mutta yhteistä kieltä emme valitettavasti löytäneeet, joten jatkoin matkaani. Kotimatkalla nappasin vielä vaimon mukaan salilta. Molemmilla oli hirveä nälkä ja aloimmekin heti valmistaa kana-risottoa ja salaattia. Hyvää oli! Illalla kävimme vielä iltapalla vanhemmillani. Äiti loihtikin taas sellaisen pitopöydän eteemme, että oksat pois Huh! Hyvää oli!

Hesari,  Sörnäisten asema ja kanarisotto.

Nyt on edessä vielä viikon viimeinen harjoitus. Tänään ajattelin mennä hiihtämään vapaalla 15km, jonka jälkeen vuorossa on vähän eri vauhtisia ja pituisia vetoja juosten. Saadaan vähän järkytettyä kroppaa, kun eilen mentiin todella matalilla sykkeillä. Nyt lyödään niitä lähelle maksimia ja haetaan muutenkin vähän räjähtävyyttä ja nopeutta lyhyempien vetojen muodossa. Hiihto osuus menee taas puhtaasti lämmittelyn ja fiilistelyn merkeissä. Illalla paiskin vielä pari tuntia töitä ja sitten on tämä viikko taputeltu.

 

Muistakaa, että aikaa liikunnalle on mahdollista löytää, jos vain niin haluaa. Tsemppiä harjoituksiin ja hyvää mieltä jokaiselle! Toivottavasti joku sai minun aikatauluistani ideaa siitä, että liikunta, työt, kaverit, perhe ja parisuhde on mahdollista yhdistää, mutta se vaatii toki aikataulujen järjestelmistä.

 

Kiitos mukavasta viikosta kaikille joiden kanssa olen ollut jollain tasolla tekemisissä! Tästä on hyvä jatkaa kohti kevättä ja Tukholmaa!

 

- Leevi