Kun loukkaantuminen yllättää!

Ajattelin kirjoitella loukkaantumisista ja käsitellä aihetta, sekä fyysisestä, että hieman psyykkisestäkin näkökulmasta. Jokainen liikuntaa harrastava on varmasti joskus loukkaantunut tai loukannut jonkin paikkansa, joko vakavammin tai hieman lievemmin. Kaikkia loukkaantumisia ei voi estää, vaikka kuinka haluaisi. Eikä vanha sanonta: "urheilija ei tervettä päivää näe" ole kovinkaan paljoa liioiteltu.

Jokainen aktiiviliikkuja on varmasti joskus joutunut jättämään lenkkejä tai kuntosalikäyntejä väliin jonkun vamman tai kiputilan takia. Osa on kärsinyt lievemmistä, kuten pienistä venähdyksistä, revähdyksistä ja krampeista ja toisilla taas käynyt huonompi tuuri. Loukkaantumisia ei voi oikein täysin välttää. Ennaltaehkäisevää työtä ja toimia voi toki tehdä paljonkin ja näin vaikuttaa omaan loukkaantumisherkkyyteensä. Osa lajeista ja harrastuksista on vaarallisempia kuin toiset. Esim pallopeleissä onnettomuuksia sattuu todennäköisemmin kuin vaikkapa uinnissa tai frisbee-golfissa.

Sunnuntain palauttava lenkki käynnissä!

Minä olen loukkaantunut elämäni aikana kymmeniä kertoja. Muistan kärsineeni ainakin: reiden revähdyksestä x 2, välilevypullistumasta x 3, säären murtumisesta, nilkan ylimeneminen/lievä nivelsidevamma x 3, aivotärähdyksestä x 1, sormen murtumisesta ja tähän päälle vielä 10-20 eriasteista lihasvammaa revähdyksiä, kramppeja jne. Moni vamma olisi varmasti ollut vältettävissä paremmalla lihashuollolla tai valmistautumisella. Monille en kuitenkaan rehellisesti sanottuna ole voinut tehdä yhtään mitään muuta, kuin hyväksyä tosiasian. Sääreni murtui, kun luistimeni juuttui railoon ja jalkani jäi sitten alleni. Selkä on mennyt monta kertaa eriskummallisissa tilanteissa. Sormen murtumiseen sain avitusta poikittaisesta mailasta jääkiekossa maalin edessä. Sormi jäi mailani ja jään väliin ja sitten kuului poks. Huonolla tuurilla on monesti osaa näisttä tilanteissa.

GoPro selfie!

Näitä juttuja vaan sattuu. Niille ei voi mitään. Ne ovat se hinta, jonka minä olen joutunut maksamaan liikunnanilosta ja joukkuelajien tarjoamasta endorfiinista, mahtavista kokemuksista ja ikimuistoisista hetkistä.

Olisin tullut erittäin hyvin toimeen ilman näitä loukkaantumisiani. En voi rehellisesti sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois. Kyllä mä vaihtaisin varmaan jokaisen näistä jutuista pois, jos se olisi mahdollista, mutta kun ei ole. Loukkaantumisia sattuu rauhallisemmissakin lajeissa, kuin jääkiekossa, salibandyssä tai jalkapallossa, joissa minä olen suurimman osan niistä saanut. Olen ollut "telakalla" myös juoksun ja kuntosalin takia. Eikä minulla nyt ole varmaan viimeiseen 8 kuukauteenkaan ollut kovinkaan montaa täysin kivutonta harjoitusta. 

Kuminauha käytössä! Nyt vahvistetaan niitä hiton pakaroita!

Nyt kun tämä yhden miehen Via Dolorosa alkaa jo kyllästyttää on aika siirtyä aiheessa eteenpäin. Miten loukkaantumisia ja erilaisia urheiluvammoja voi sitten parhaiten välttää. Lihashuolto on varmasti yksi olennaisimpia asioita.

Harjoituksen sisältö on monilla seuraavanlainen. Alkulämmittely (ehkä) =5min kuntopyörää ->60 min harjoitus -> Suihkuun ja bisselle/palkkarille. Tällaisella kaavalla harjoittelee varmaan n. 70-80% liikunnnan harrastajista. Oikeaoppisempi harjoitus pitäisi sisällään: alkulämmittelyn, missä mietittäisiin niitä lihasryhmiä, mitä ollaan harjoittelemassa. Eikä haittaisi, jos ajateltaisiin vielä tulevan harjoituksen liikeratoja. Esim jalkapäivänä voisi muun lämmittelyn lisäksi tehdä muutamia askel, - ja normaalikyykkyjä ilman painoa ennen kuin ottaa tangon harteilleen. Lämmittelyyn kuuluu myös venyttely. Tämän jälkeen harjoitus ja sitten vielä loppujäähdyttely, sekä lyhyt venyttelytuokio/foamrollaus jne.

Kovin moni ei näin tee. Joskus minulle on käynyt niin, että kun olen mennyt kaverini kanssa kuntosalille treenaamaan ja olen ollut tekemässä toista liikettäni on kaverini tullut kysymään: "oot sä jo kohta valmis? Mul ei oo enää ku kaks sarjaa haukkoja" Hän oli tehnyt harjoituksensa tuon normaalinkaavan mukaan, kun mulla oli mennyt lämmittelyrutiineihin se n.30 min aikaa. Sitten vielä ihmetellään, että miksi paikat on jumissa ja vammoja syntyy! Ainahan siihen ei tarvitse niin paljon käyttää. Tämä oli nyt vähän kärjistetty esimerkki :). 

Välillä saa sattuakin!

Hyvien alku, - sekä loppuverrryttelyjen lisäksi voin lämpimästi suositella hierojaa, osteopaattia tms. Kerran kahdessa viikossa/kuukaudessa tekee jo ihmeitä. Käyntikertojen tiheyteen vaikuttaa niin moni asia, että ei mennä niihin nyt. Ammattitaitoinen hieroja osaa varmasti teille kertoa, kuinka usein hoitoa kannattaa ottaa. Viime syksynä Helsingin Urheiluhieronta sai mun pakaran käytännössä melkein kävelykyvyttömästä kondiksesta -Vaarojen maraton kuntoon 3:ssa viikossa. Kiitos vielä siitä! Olin tyhmä enkä ollut huolehtinut lihashuollosta ja vahvistamisesta ja sain kärsiä. Olin vielä tyhmempi, kun en jatkanut vahvistamista ja lihashuoltoa ja nyt mua hoitaa kevään kisakuntoon mahtavan ammattitaitoinen Asta. Hierojat ovat siis minun enkeleitäni matkalla kohti uusia juoksukilpailuja :).

Motivuksella treenaamassa!

Moni muukin asia vaikuttaa vammojen ehkäisyyn, kuten terveellinen ruokavalio, monipuolinen harjoittelu jne.  Jätetään ne nyt kuitenkin tällä kertaa väliin, koska muuten tämä kirjoitus ei lopu koskaan.

Kun vamma on ajankohtainen on todella tärkeää olla heti tarkkana sen kanssa. Alkuun olisi todella tärkeää selvittää onko vamma lihaksessa vai jossakin muualla. Varsinkin polven, lonkan, alaselän ja olkapään vammat ovat sellaisia, että maallikolle tai kokemattomammalle liikkujalle voi olla vaikeaa tunnistaa vamman alkuperää. Jos vamma on lihaksessa se on monesti hieman helpommin ja nopeammin hoidettavissa, kuin rakenteissa oleva. Tärkein ensihoito, jos ei oteta akuutteja vammoja mukaan on tietysti lepo. Sitä ei voi ylikorostaa. Jos vamma tuntuu siltä, että se ei mene nopeasti ohi ja kipu on häiritsevää kannattaa nopeasti hakeutua ammattilaiselle, kuten lääkäri, fysioterapeutti, urheiluhieroja tms. He osaavat kyllä sitten kertoa, mikä siellä on ja miten sitä kannattaa hoitaa.

Jokaisen miehen saliohjelmaan kuuluu hauikset :)

Olen aina ihmetellyt sitä, miksi ihmiset lukevat hoitovinkkejä netistä tai kiertelevät urheilukaupoissa esittelemässä kuluneita polviaan (tätä tapahtuu todella paljon). Mikä minä olen sanomaan, mikä siinä polvessa hiertää! Ihan oikeasti! Tai miten netistä voi saada vastauksia, kun kirjoittajan ammattitaidosta ei voi olla mitään varmuutta. Tokihan sieltä voi katsoa vaikka lihasvammojen hoitovinkkejä ja lääkäritkin pitävät blogeja, palstoja jne, mutta noin yleisesti ottaen parempi olisi hakeutua hoitoon jonnekin muualle kuin paikalliseen Intersportiin tai Mozillan kautta internetin ihmeellisen maailman syövereihin.  

Okei nyt se vamma on siis todettu ja analysoitu. Seuraavaksi onkin se vaihe, kun pitää miettiä, mitä sen kanssa tehdään. Varsinkin keväällä monet juoksunharrastjat ovat ilmoittautuneet kilpailuihin, kuten City Run, Tukholman marathon tms. Loukkaantumisen sattuessa kisakaudella on todella tärkeää tehdä heti suunnitelma sen hoitamisesta ja aikataulusta, millä yritetään päästä kisakuntoon. Pitää miettiä kauanko pitää levätä, mitkä ovat mahdollisia oheisharjoitteita, millä kunto voidaan säilyttää rasittamatta loukkaantunutta aluetta, milloin on tehtävä ratkaisu kilpailuun osallistumisesta ja kuinka tärkeä tuo kilpailu on sinun elämässäsi. Joskus on kirjoitettu juoksijoiden juosseen Olympialaisissa pienessä kuumeessa. Ymmärrän sen.  Se saattaa olla heidän 30-vuoden harjoittelun päätavoitteensa, jonka eteen on tehty käsittämätön määrä työtä. Cityrunia tai mitään muutakaan kilpailua minä en suosittele kenellekään juoksemaan loukkaantuneena tai kipeänä. Monilla harrastajilla on elämässään huomattavasti tärkeämpi asioita, kuin sen kahden tunnin alitus puolimaratonilla. Sen takia ei kannata itseään ja terveyttään riskeerata vaan järki pitää olla aina mukana. Kilpailuja ja uusia mahdollisuuksia tulee aina vastaan. Loukkaantumisten kanssa ei saa leikkiä.

Kun kriittinen vaihe alkaa olemaan takana ja paikat taas paranemaan päin on aika aloittaa kuntouttaminen ja vahvistaminen. Tämä on tärkeä vaihe sen takia, että vastaavat ongelmat voitaisiin välttää jatkossa. Tämä on myös vaihe, joka erittäin monilta kuntoilijoilta jää jos ei kokonaan väliin niin ainakin puolitiehen :). Melkein jokaiselta löytyy varmasti jostain pöytälaatikon lokerosta joku aikoja sitten fyssarilta saatu jumppaohje, jonka noudattaminen loppui noin viikko loukkaantumisesta parannuttua. Mullakin on niitä vaikka muille jakaa :). Enkä varmastikaan noudata niitä alaselän jumppaohjeita. Hah! Olkaa te viisaampia, kuin minä!

Kehoa ja mieltä huoltava palauttava lenkki Nuuksiossa! Perhepotretissa Monna ja Gere!

Lihaksien vahvistamisessa ja vammojen syyn etsimisessä kannattaa olla huolellinen, mutta välttää ylianalysoimista. Tällä tarkoitan nyt sitä liiallista asioiden kaivelua ja tutkiskelua, missä etsitään jokaisen pienimmänkin lihaksen kiinnityskohta ja siihen yritetään antaa lämpösäteilyä istumalla mikro sylissä samalla kun vaimo hieroo polvenympäryslihaksia saadaksemme parasympaattisia reaktioita ko. lihakseen :). Eli olkaa huolellisia, mutta älkää ylireagoiko. Muistakaa myös kylmä fakta, että välillä asioita tapahtuu eikä niille voi aina mitään. Olen monesti sanonut, että huippu-urheilijatkin loukkaantuvat, vaikka osalla heistä on käytössä kaikki maailman asiantuntevuus ja huikeat välineet, sekä tietotaitoa ympärillään enemmän kuin tuossa naapurin Terveystalossa yhteensä. 

Toivottavasti pysytte ehjinä, juoksette, nostatte puntteja, jumppaatte, kävelette ja harjoittelette hyvällä mielellä kohti uusia tavoitteita! Muistakaa  huolehtia lihashuollosta, venyttelystä, sekä kevyistä huoltavista harjoitteista. Niitäkin pitää löyty aina aika-ajoin ohjelmasta! 

Venyttely kuuluu aktiiviliikkujan arkeen!

 

Toukokuussa 17.05 klo: 9.30-12.00 järjestämme Töölön Kisahallilla jalkakyykky kurssin! Jos olet kiinnostunut oikeaoppisesta kyykkytekniikasta, niin tule rohkeasti mukaan! Käytössämme on rauhalliset tilat, joissa harjoittelemme takakyykyn oikeaa tekniikkaa, sekä tutustumme monipuolisiin harjoitteisiin, joilla oikeaoppista tekniikkaa, sekä sitä tukevia lihasryhmiä voidaan vahvistaa. Käytämme valmennuksen tukena videokuvaa, joka auttaa havainnollistamaan paremmin huomion kiinnittämisen oikeisiin osa-alueisiin. Luvassa on huikean hieno aamupäivä mahtavassa, energisessä seurassa! Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta kyykkäämisestä.  Mukana treeneissä pian fysioterapeutiksi valmistuva, erittäin monipuolisen liikuntataustan omaava, crossfit salilla viihtyvä Lasse! 

Tapahtuman hinta: 15€!

Lisätietoa voit kysellä: info@mtpersonaltraining.fi , tai tuukka@mtpersonaltraining.fi

Mahtavan aurinkoista kevään jatkoa! 

Tuukka